Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan museologian oppiaineen vetämässä Kupittaa 1944 -tutkimushankkeessa vietetään järjestyksessään kolmatta Pula-ajan päivää. Tapahtuma tarjoaa helatorstaina 29.5. Kupittaan siirtolapuutarhalla muun muassa opastettuja kierroksia, Kupittaan mustan perunan DNA-tutkimustuloksia ja keskusmajalle avautuvan pula-ajan kahvilan.
Turun 4H-yhdistyksen pitämän kahvilan antimet perustuvat Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston museologian puutarhakurssin opiskelijoiden yhteistyössä kokoamaan pula-ajan perunareseptikirjaseen Pelastajana pottu. Pula-ajan perunaruokaohjeita.
– Museologian kurssillamme on opiskelijana äänitaiteilija Anna Linneus, joka on tallentanut Kupittaan puutarhamaan ääniä. Hänen teostaan päästään kuulemaan Pula-ajan tapahtumassa torstaina, Turun yliopiston museologian yliopistonlehtori Maija Mäki kertoo.
Vuonna 2023 museologian oppiaine palasi Kupittaan siirtolapuutarhaan pitämään puutarhakurssia sota-ajan kaupunkiviljelyn teemalla. Näin syntyi Kupittaa 1944 -hanke, jossa selvitetään kaupunkiviljelyn merkitystä sota-ajan Turussa.
Puutarhakurssilla palstalle 4 perustettiin viljelyalat. Palstan vanhat omenapuut leikattiin ja viljelyaloilla alettiin kasvattaa vanhoja hyötykasvikantoja. Kupittaalta oli saatu talteen Kupittaan musta peruna ja kansalliseen kasvigeenivarakokoelmaan otettu Kupittaan ryvässipuli.
Palstalla viljellään vuoden 1944 kasveja nyt kolmatta kesää Turun yliopiston museologian puutarhakurssilla.
– Tältä maalta saatu Kupittaan mustan perunan sato on jaettu lähemmäs kymmenelle ihmiselle. Sillä tavalla peruna leviää ja muistitieto säilyy, että on kiinnostuneita, jotka lupaavat ylläpitää sitä, Turun yliopiston tutkija Sirkku Pihlman sanoo.
– Kupittaan mustalla perunalla on monta nimeä käyttäjien mukaan, sitä kutsutaan myös muun muassa Hiliman perunaksi ja Terijoen perunaksi, Pihlman lisää.
Kiinnostusta ovat varmasti lisänneet perunalajikkeen vaiheet, jotka kietoutuvat laajemminkin historian tapahtumiin, joihin kuuluu karjalaisevakkojen muuttoliike 1940-luvulla.
– Muistitiedon kautta löytyi Karjala-yhteys ja mahdollinen kanta jäljitettiin Terijoen seudulle, Maija Mäki toteaa.
Kupittaa 1944 -hanke jatkuu siirtolapuutarhan arvoperennojen perennapankin perustamisella palstalle 36.
Pula-ajan päivä järjestetään Kupittaan siirtolapuutarhalla 29.5. kello 12–15. Vapaapääsyisen tapahtuman järjestää Turun yliopiston museologian oppiaine yhteistyössä Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n, 4H:n, Turun museokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
- Kupittaan siirtolapuutarha jatkaa Kupittaan alueen jo 1700-luvulla alkanutta aivan erityistä kaupunkipuutarhahistoriaa.
- Kupittaan siirtolapuutarhassa on kartoitettu kasvillisuutta Luonnonvarakeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Geneettinen monimuotoisuus -opintokokonaisuuden opiskelijoiden yhteistyönä. Työ on osa Kansallista kasvigeenivaraohjelmaa, joka turvaa arvokkaiden vanhojen kasvikantojen säilymistä tuleville sukupolville.
