Luonnontilaiset havumetsät näyttelyn aiheena Turun taidemuseossa

Turun taidemuseo.
Turun taidemuseo. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Pohjoistuulen metsä esittelee suojelualueilla otettuja kuvia luonnontilaisista havumetsistä, joita maassamme on jäljellä enää vain muutama prosentti metsäpinta-alasta.

KUVATAIDE.

Ritva Kovalaisen Elämän puu -teos Pohjoistuulen metsä -näyttelyssä. Kuva: Ritva Kovalainen.
Ritva Kovalaisen Elämän puu -teos Pohjoistuulen metsä -näyttelyssä. Kuva: Ritva Kovalainen.

Turun taidemuseossa on esillä kahden palkitun valokuvaajan Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon näyttely Pohjoistuulen metsä kertoo pohjoisesta havumetsästämme, joka ylläpitää monimuotoista elämää ja on kymmenientuhansien eliöiden koti.

Näyttelyn kuvat ovat suojelualueilta suomalaisista luonnonmetsistä, joita on jäljellä enää muutama prosentti maamme metsäpinta-alasta. Valtaosa metsistä, soista ja pienvesistäkin on tehometsätalouden takia muuttunut olennaisesti erilaisiksi kuin mitä ne olisivat luonnostaan, ja lukuisat lajit eivät enää selviä uusissa olosuhteissa. Olemme niin tottuneita ihmisen muokkaamiin maisemiin, että luonnontilaisen metsän kasvot uhkaavat kadota mielestämme.

Metsäaiheen parissa jo 30 vuotta työskennellyt taiteilijakaksikko kuljettaa näyttelyvierasta kuivan kangasmetsän läpi kosteikkojen korpimetsään, tarkastellen elämän kirjoa ja geneettistä runsautta, hiilen varastoitumista, veden kiertokulkua ja puiden pitkää elämänkaarta, jossa elämään, kuolemaan ja maatumiseen kuluu jopa tuhat vuotta.

Taiteilijoiden perehtyneisyys ja tutkiva ote piirtää tiedollista perspektiiviä runollisten valokuvien rinnalle. Metsän ekosysteemi näyttäytyy monimutkaisten vuorovaikutusverkostojen kokonaisuutena, jossa kaikki kietoutuvat toisiinsa. Elinympäristöjen muutoksilla on kauaskantoiset seuraukset. Usein jopa vain 60 vuoden sykleissä kaatuva talousmetsä tarjoaa täysin erilaisen elinpiirin kuin luonnon omien kehityskulkujen muokkaama tuhatvuotinen aarnimetsä.

Seppo ja Kovalainen kiinnittävät huomiota myös metsäpuheeseen ja sen vaikutuksiin. He korostavat, että suomalaisessa kulttuurissa vähintään puoli vuosisataa metsää on käsitelty ennen kaikkea teollisuuden raaka-ainekasvattamona. Samalla pureudutaan ajankohtaiseen kysymykseen suojelun piiriin kuuluvista metsistä. Suomi on sitoutunut suojelemaan kaikki luonnontilaiset ja vanhat metsät ja parhaillaan Suomessa valmistellaan suojelukriteereille kansallista määritelmää.

Pohjoistuulen metsä on päätösosa Kovalaisen ja Sepon metsätrilogialle, jonka aiemmat osat ovat suomalaista metsämytologiaa luotaava Puiden kansa (1997) ja metsätalouden varjopuolia kuvaava Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009).

Näyttelyä taustoittaa valokuvataiteellinen tietokirja Pohjoistuulen metsä (2023), joka perustuu Kovalaisen ja Sepon monivuotiseen kuvaustyöhön luonnonmetsissä, tieteellisiin julkaisuihin, raportteihin, kaunokirjallisiin metsäkuvauksiin, vuoropuheluun tutkijoiden ja aktivistien kanssa sekä eri foorumeilla käytävään metsäkeskusteluun. Julkaisu oli ehdolla vuoden 2023 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.

Turun taidemuseon näyttely on saanut tukea Museovirastolta. Taiteilijoiden työskentelyä ovat tukeneet Koneen säätiö, Taiteen edistämiskeskus ja Suomen valokuvataiteen museo.

Pohjoistuulen metsä -näyttely on esillä Turun taidemuseossa 19. toukokuuta asti.

Turun Seutusanomat