Intohimoinen monologiooppera Turun Sibelius-museossa

Sibelius-museo kutsuu oopperan ja taiteen ystävät unohtumattomalle matkalle Ihmisen ääni -monologioopperan syövereihin marraskuussa.

TURKU.

Turun Sibelius-museon lavalla hehkuvat intohimo ja draama, kun Francis Poulencin säveltämä ja hänen viimeiseksi työkseen jäänyt monologiooppera Ihmisen ääni (La Voix Humaine) saa uuden, ennennäkemättömän tulkinnan.

– Olemme innoissamme, että voimme ensimmäistä kertaa tuoda oopperaesityksen museon konserttisaliin. Salin akustiikka suorastaan vaatii oopperan esittämistä, kulttuurituottaja Johannes Juva kertoo.

Dramaattisessa oopperassa nimeämätön keski-ikäinen nainen keskustelee puhelimessa miehen kanssa. Nainen on rakastunut epätoivoisesti häneen. Puhelu katkeilee ja keskusneiti linjoilla selvittää vikaa. Mutta yleisön päätettäväksi jää, ovatko puhelinkeskustelut sittenkin vain naisen omia harhakuvia.

Ihmisen ääni -oopperan ohjaaja Mikko Rantanen on taikonut lavalle ainutlaatuisen näkökulman, joka vie meidät 1950-luvun mielisairaalan huoneeseen.

– Oopperan tarina on hyvin selväpiirteinen ja johdonmukainen, mutta antaa varaa myös tulkinnoille. Se on mielestäni merkki oopperataiteen helmestä, mitä ei pysty kuluttamaan loppuun. Ooppera ojentaa peilattavissa olevia kuvia ihmisyyden herkkyydestä, kuvailee ohjaaja Rantanen.

Päähenkilön ajatuksia eivät jätä rauhaan hänen luomansa sielua jäytävät petolliset demonit. Oopperan aikana selviää, että oletettu suhde ihailun kohteena olevaan mieheen on kariutumassa ja siten esitys kulminoituu naisen hyytävään kuiskaukseen.

– Koska teos käsittelee epätoivoisen rakkauden äärimmäisiä tunteita, on Ihmisen ääni -monologiooppera aina ajankohtainen. Ihmisyyden lait ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Teosta ei ole modernisoitu ja libreton suomennoksessa on pyritty säilyttämään alkuperäisen teoksen jäntevyys sekä tunnelma. Samalla on otettu huomioon se, miten kieli taipuu laulettavaan muotoon mahdollisimman notkeasti, sanoo Rantanen.
– Ihmisen ääni -monologioopperaa on esitetty runsaasti ympäri maailman. Tehdessäni taustatutkimusta huomasin, että teosta on usein tulkittu hyvin perinteisellä tavalla. Halusin tutkia syvällisemmin niitä mahdollisuuksia, mitä Jean Cocteaun libretto antaa. Näin syntyi idea naisesta, joka kamppailee mielenterveyden äärirajoilla. Tulkintamme oopperasta on ikäänkuin verhoiltu kauneuteen, minkä varjoissa häilyy pimeä, jatkaa Rantanen.
Vuonna 1958 ensi-iltansa saanut ooppera herättää eloon Jean Cocteaun tekstissä kudotut tunteet ja tarinan.

– Sibelius-museon hieno konserttisali toimii erinomaisena miljöönä tämän kaltaiselle monologioopperalle, jolloin musiikin luoman tarinan intiimi tunnelma voi parhaimmillaan tiivistyä suorastaan käsinkosketeltavaksi. Ilmaisuvoimaisen ja moniulotteisen musiikin avulla hyljätyn ja epätoivoisen naisen vaihtuvat mielialat, tunteet ja elämänhallinnan katoaminen saavat soivan muodon, kertoo sopraano Annukka Kuivisto, joka tulkitsee päähenkilöä.

– Poulencin musiikki on hyvin ilmaisuvoimaista ja se toimii erinomaisesti Cocteaun luoman tarinan kanssa. Ooppera on sävelletty alun perin orkesterisäestykselliseksi. Pianon kanssa esitettynä tarina kuitenkin muuttuu asteen intiimimmäksi ja mahdollistaa pianistin osallistumisen myös näyttämön tapahtumiin. Samalla se voidaan tuoda pienempään tilaan ja yleisö pääsee lähemmäksi esitystä, Kuivisto lisää.

Ihmisen ääni -oopperan ensi-ilta on 17. marraskuuta. Lisäesityksiä on luvassa 22., 25. ja 30. marraskuuta. Esitys on noin tunnin pituinen.

Turun Seutusanomat

 

 

Tiesitkö?

• Ihmisen ääni (La Voix Humaine) on viimeinen Francis Poulencin säveltämä monologiooppera vuodelta 1958, joka sai ensiesityksensä Milanon Piccolo Scala -oopperassa. Noin tunnin pituinen teos perustuu Jean Cocteaun näytelmään, minkä ensi-ilta oli vuonna 1930.

• Jean Cocteau (1889–1963) oli ranskalainen surrealistinen runoilija, kirjailija, muotoilija ja filmintekijä. Francis Poulenc (1899–1963) oli ranskalainen taidemusiikin säveltäjä ja pianisti. Suomessa teoksen esitti vuonna 2022 oopperalaulaja Karita Mattila Suomen Kansallisoopperan tuotantona.