MIELIPIDE
Tulevaisuuden hyvinvointimme rakentuu suomalaisten osaamistason nousulle ja inhimilliselle pääomalle. Osaaminen ja innovaatiot ovat Suomen kasvun avaimet. Siksi meidän on jatkettava pitkäjänteistä koulutuspolitiikkaa, jolla vahvistetaan koko koulutuspolkua. Suomen talouskasvu on suoraan verrannollinen inhimillisen pääomamme määrään. Onkin huolestuttavaa, että koulutustasomme on laskenut ja oppimistuloksemme ovat jo pitkään, koko 2000-luvun heikentyneet.
Suomalaisten nuorten koulutustaso on romahtanut. Enää noin 40 prosenttia 25-34 -vuotiaistamme on korkeakoulutettuja eli nuoret aikuisemme ovat matalammin koulutettuja kuin OECD-maissa keskimäärin. Nyt tuleekin edelleen lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja parannettava myös koulutuksen läpäisyä, sillä vain alle puolet suorittaa tutkinnon tavoiteajassa. Nuoret tarvitsevat koulutuksen, joilla tulevaisuudessa pärjää. Tätä tavoitetta tukee oppivelvollisuuden laajennus 18-vuoteen, sillä sen myötä myös aiemmin perusasteen varaan jääneet 15 prosenttia saadaan suorittamaan vähintään toisen asteen tutkinto.
Oppivelvollisuuden laajentamisen tueksi pitää nyt kehittää peruskoulua, etenkin perustaitojen osaamista ja oppimisen tukea. Tulisiko opetussuunnitelmien sisältöä hieman väljentää, sillä niihin on vuosien mittaan lisätty paljon asioita. Tulisiko antaa lisää aikaa juuri perustaidoille, jotta ihan jokainen lapsi saavuttaa hyvän luku-, lasku- ja kirjoitustaidon? Peruskoulun tuntimäärää tulisi lisätä eli saada lisää oppitunteja tärkeiden asioiden oppimiselle. Tulee myös perusteellisesti pohtia mikä on se 2000-luvun sivistys, jota lapset ja nuoret elämässään tulevaisuudessa tarvitsevat. Saadaanko koulussa juuri oikeat eväät elämään ja opetetaanko ne 2000-luvun lapsille sopivalla tavalla?
Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi kunnolla oppia. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä onkin pidettävä erityistä huolta mm. toimivan oppilashuollon, mielenterveyden tukemisen, harrastustakuun, kiusaamisen nollatoleranssin ja yksinäisyyden ennaltaehkäisyn avulla. Myös oppimisen tuki ja sen vahvistaminen edelleen on avainasemassa. Oppimisen vaikeudet tulee huomata varhain ja niihin pitää saada riittävästi tukea. Oppilaista jopa 10-20 prosentilla on erilaisia oppimisen vaikeuksia, esimerkiksi lukivaikeuksia tai neuropsykologisia ongelmia. Nämä tulee huomata varhain ja tukea tulee olla riittävästi tarjolla.
Lapset ja nuoret tarvitsevat tulevaisuustakuun. Meillä ei ole varaa menettää yhdenkään lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Jokaiselle tulee taata tasa-arvoiset mahdollisuudet elämässään tavoitella unelmiaan.
Eeva-Johanna Eloranta (sd.)
kansanedustaja
sivistysvaliokunnan varapj.
opetushallituksen johtokunnan pj.
kansanedustajaehdokas
