Kohtaamistaide virkistää Myllykodin arkea

Myllykodin kulttuuriohjaaja Sari Wedman ihailee Kohtaamistaiteen näyttelyä ryhmältä, jossa oli kaiken kaikkiaan kahdeksan osallistujaa eli neljä paria. Parit muodostuivat hoivakodin asukkaista omaisineen. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Turkulaisen hoivakodin kulttuuriohjaaja Sari Wedman vetää asukkaiden ja omaisten yhteisiä Kohtaamistaide-kokoontumisia. Taideharrastus huipentuu aina teoksista koostettuun näyttelyyn.

LÄNSI-TURKU. Länsikeskuksessa sijaitsevassa Hoivakoti Myllykodissa on nyt parin vuoden ajan kokoonnuttu Kohtaamistaiteen pariin pienryhmittäin. Alkuun kulttuuriohjaaja Sari Wedman veti ryhmiä asukkaille, mutta nyt asukkaiden kanssa taiteilemaan ovat päässeet myös heidän omaisensa.

– Kohtaamistaiteen ryhmät aloitimme Myllykodissa vuonna 2019 sen jälkeen, kun olin valmistunut Kohtaamistaiteen ohjaajakoulutuksesta, Wedman kertoo.

Hyvinvointia ja toimintakykyä tukeva sekä kuntouttava ryhmämuotoinen kuvataideharrastus on koettu Myllykodin asukkaiden ja läheisten puolelta tärkeäksi.

Myllykodin Kohtaamistaide-ryhmän Voimakädet on vaikuttava sanataideteos.

– Yhteinen harrastus on lähentänyt omaisia ja asukkaita. Perheestämme tässä oli mukana äitini ja minun lisäksi myös tyttäreni, mikä oli niin ikään heille molemmille todella tärkeää. Käsiä esittävässä sanataideteoksessa tyttäreni kirjoitti omaan osuuteensa japanilaisen haiku-runon ja piirsi äidin osuuteen tälle tärkeitä asioita, Kohtaamistaiteen ryhmään äitinsä seurana osallistunut Marja-Leena Reinikainen sanoo.

Rakkaan läheisen kanssa asukkaat tuntevat itsensä rennoiksi yhteisessä hetkessä. Omainen osaa myös luonnollisesti sanoittaa vanhuksen muistoja ja ajatuksia ihan eri tavalla kuin hoivakodin työntekijä.
– Vaikka äidiltä ei enää sanoja tulekaan, hän pystyi silti osoittamaan selkeästi, mitä hän haluaa teokselta. Kun syvennyimme taiteen tekemiseen, tuntuu että aika hävisi ympäriltämme ja olimme vain täydellisesti siinä läsnä koko ajan, iloitsee Marja-Leena Reinikainen.

Myllykodissa on satsattu viriketoimintaan jo pidemmän aikaa. Remontin jälkeen hoivakotiin muodostui asukkaille ikioma askarehuone.

– Neljästä asukkaasta omaisineen koostunut ryhmä kokoontui kuuden viikon ajan. Nämä kerrat on jaettu Kohtaamistaiteen rakenteen mukaisesti kolmeen osaan, virittäytymiseen, taidetyöskentelyyn ja arvostukseen. Töitä ei siis arvioida, vaan nimenomaan arvostetaan jokaisen osallistujan omat lähtökohdat huomioiden, värejä ja niiden luomia tunnetiloja läpikäyden, Kohtaamistaidetta Myllykodissa ohjaava Sari Wedman toteaa.
– Monivaiheisen työskentelyn jälkeen järjestetään näyttely avajaistilaisuuksineen. Se on aina hieno hetki meille kaikille! Wedman lisää.

Kulttuuriin liittyvän toiminnan merkityksellisyys on havaittu hoivakodin johdossa asti. Taiteet kulkevat mukana Myllykodin arjessa siinä missä liikunnalliset aktiviteetitkin.

– Jokaisen asukkaan palvelusuunnitelmassa on eriteltynä kulttuurisuunnitelma. Tämä kaikki lähtee siitä, että asukaitamme kohdellaan aina yksilöinä heidän omia tarpeitaan ja toiveitaan kuunnellen. Laadimme yhdessä fysioterapeutin kanssa kuukausittaisen kulttuurikalenterin, Wedman sanoo.

Kohtaamistaide (Clinical Art) on kehitetty alun perin Japanissa muistisairaudesta kärsivien potilaiden kognitiiviseksi kuntoutukseksi.

– Kohtaamistaiteen ohjaajia ei Turun seudulla ole vielä paljon, mikä johtunee siitä, että koulutusta on alkuun tarjottu lähinnä vain pääkaupunkiseudulla, Laurea-ammattikorkeakoulussa. Sittemmin koulutusta on järjestetty myös esimerkiksi Seinäjoella ja Tampereella, kertoo Wedman.
– Japanissa kohtaamistaidetta ovat ohjanneet ammattitaiteilijat, mutta täällä siihen liittyvä koulutus on suunnattu lähinnä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jatkaa Wedman.

Seuraava Kohtaamistaiteen ryhmä alkaa ensi vuoden alussa.
– Pyrimme saamaan omaisia innostettua mukaan toimintaan jatkossakin, kannustaa Wedman.

Katariina Mäkinen-Önsoy