Paraisten Gullkronan kalastuskunnan yhteinen tahtotila konkretisoitui – vesialueelle perustettiin maanomistajan hakemuksesta 4 800 hehtaarin kokoinen yksityinen suojelualue.
SAARISTO. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen perustama Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue Paraisten Gullkronan saarta ympäröiville vesialueille on saanut lainvoiman.
Suojelupäätös on merkittävä päänavaus vapaaehtoiselle, mutta kuitenkin luonnonsuojelulailla vahvistetulle päätökselle turvata itselle läheisen merialueen vedenalaisia luontoarvoja. Pieni osa suojelualueesta kuuluu Natura 2000-verkostoon. Näiltä osin suojelu on toistaiseksi toteutunut vesilain säädösten nojalla.
Suojelua voi toteuttaa vapaaehtoisesti myös merialueilla.
– Gullkronan vesialueen suojeluprosessi oli ELY-keskuksen näkökulmasta poikkeuksellinen: Hakemusta valmisteltiin Baltic Sea Action Groupin vetämässä laajapohjaisessa yhteistyöryhmässä ja Metsähallitus selvitti luonnonsuojelulain edellyttämät luontoarvot, toteaa ELY-keskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaa.
Yhteistyötä tosiaan tarvitaan, sillä jo vedenalaisen monimuotoisuuden selvittäminen vaatii erityisosaamista ja ymmärrystä merialueilla tehtävien toimintojen vaikutuksista ekosysteemeihin.
Ympäristöministeriössä merten luonnon monimuotoisuuden suojelusta vastaava ympäristöneuvos Penina Blankett iloitsee päätöksestä. Rauhoituksella edistetään EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita merialueiden suojelun osalta ja toivottavasti tämä esimerkki kannustaa myös muitakin vesialueiden omistajia suojelemaan meriluontoa.
Gullkronan merellinen suojelualue on laajuudeltaan 4 800 hehtaaria. Itämeren yksityiset suojelualueet ovat kooltaan keskimäärin noin 280 hehtaaria. Kyseessä on siis huomattavan mittakaavan panostus, jolla edistetään Itämeren hyvinvointia. Suojelun myötä Nauvon eteläpuolella sijaitsevalla Gullkronan merialueella kielletään vesiviljely, merihiekan nosto ja muu merenpohjan voimakas muokkaaminen. Alueella kasvavaa meriajokasniittyä suojellaan ankkurointikiellolla. Lintujen rauha on turvattu pesimäaikaisella liikkumisrajoituksella pesimäluotojen ympärillä.
Paraisten kaupunki puolsi lausunnossaan suojelua.
Suojelu mahdollistaa voimassa olevan kaavan mukaisiin rakennuspaikkoihin liittyvät toimet. Maanomistaja suojeli vesialueen korvauksetta.
Gullkronan merensuojelualue on Itämeren suojeluun keskittyvän Baltic Sea Action Group -säätiön (BSAG) ja Ålandsbankenin vastuullisuusohjelman Itämeriprojektin monivuotisen yhteistyön tulos.
Itämeren meriluonnon monimuotoisuuteen keskittyvä Gullkronan suojelualue on osa BSAG:n perustamaa Elävä Itämeri -hanketta, joka käynnistyi vuonna 2019, kun hanke sai Ålandsbankenin Itämeriprojektilta 80 000 euron käynnistysrahoituksen.
Ålandsbanken on Elävä Itämeri -hankkeen ainoa rahoittaja ja vahvistanut hankkeen rahoituksen neljänä peräkkäisenä vuotena yhteensä 325 000 euron edestä.
– Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoitus ja strateginen kumppanuus on ollut ratkaisevan tärkeässä roolissa Itämeren monimuotoisuuden suojelutyössämme, joka nyt konkretisoituu Gullkronan merellisen suojelualueen myötä, sanoo BSAG:n projektipäällikkö Anna Klemelä.
Suojelutyön pitkäjänteisyyttä ei voi korostaa koskaan liikaa.
– Elävä Itämeri -hanke puhutteli meitä alusta alkaen, sillä se nosti esille tuolloin vähemmän tunnettua meriluonnon monimuotoisuuden teemaa. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää suojelupolkuja, jotta arvokkaiden alueiden suojelu olisi niitä omistaville yksityisille tahoille nykyistä helpompaa ja selkeämpää. Tämä on erityisen tärkeää, sillä tutkimusten mukaan suuri osa suojelua kaipaavista arvokkaista alueista sijaitsee yksityisillä vesialueilla, toteaa Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja ja Ålandsbanken Suomen johtaja Anne-Maria Salonius.
Elävä Itämeri -hanke tekee tiivistä yhteistyötä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman VELMU:n kanssa. Hankkeessa ovat olleet mukana myös Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema, Åbo Akademi, ELY-keskus sekä ympäristöministeriö.
Turun Seutusanomat