Tiekartan toimeenpanoon tarvitaan laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä.
YMPÄRISTÖ. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Saaristomeren Hot spot -hanke on edennyt vesiensuojelun tiekartan toimeenpanovaiheeseen. Tiekartan tarkoituksena on määritellä ja aikatauluttaa maatalouden vesiensuojelun toimenpiteitä vuosina 2022–2027.
Vesiensuojelun tiekartan toimeenpanon kick off -tilaisuus pidettiin Turun Forum Marinumissa 6. lokakuuta. Hybriditapahtuma kokosi parhaimmillaan 100 vesiensuojelusta kiinnostunutta henkilöä niin Saaristomeren valuma-alueelta kuin sen ulkopuoleltakin.
Kesällä valmistuneen tiekartan on tarkoitus selkeyttää eri tahojen rooleja Saaristomereen kohdistuvan hajakuormituksen ehkäisemisessä sekä tuoda valuma-alueella toteutettavat toimenpiteet samalle selkeälle alustalle.
Saaristomeren veden laatua ja vesialueiden kunnostusta on eri sidosryhmien kesken tarkoitus edistää niin, että Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus poistuu Itämeren suojelukomission (HELCOM) ongelma-alueiden Hot spot -listalta vuoteen 2027 mennessä.
Tukea tiekartan toteutukseen annetaan muun muassa uuden CAP-järjestelmän kautta. Vesiensuojelutyön ohella maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen painotti tilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa maatalouden elinvoimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä.
Saaristomeren hot spot -tiekarttahankkeessa on viime vuoden aikana selvitetty maatalouden vesiensuojelun nykytilannetta ja pullonkauloja.
Toimenpiteiden toteuttamisaikataulu laaditaan yhdessä alueen viljelijöiden, yhdistysten, yritysten, tutkimuksen ja kuntien kanssa. Eri sidosryhmien kanssa laaditaan toimintamalleja maatalouden ravinnevalumien vähentämiseksi sekä viljelijöiden tukemiseksi tärkeässä vesiensuojelutyössä.
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämiehen mukaan vesiensuojelu on hyvin vaihtelevasti huomioitu varsinaissuomalaisten kuntien strategioissa. Aihetta ovat viimeksi tutkineet muun muassa Turun yliopiston poliittisen historian ja valtio-opin oppiaineen opiskelijat osana Eduskuntatutkimuksen keskuksen projektia (2021–2022).
– Niissäkin kunnissa, joissa ei Saaristomeren suojelutoimenpiteitä ole vielä pidetty strategisena kysymyksenä, todettiin, että asia täytyy laittaa vireille, Häkämies totesi Vesiensuojelun tiekartan toimeenpanon kick off -tilaisuudessa.
Hanketoiminta on keskeisessä roolissa kansallisen rahoituksen ohjaamisessa, ja rahoituksen ohjaaminen erityisesti Saaristomeren valuma-alueelle vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Vesiensuojelun tiekartan toimeenpanon kick off -tilaisuuden avanneen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon sanoin: ”Työ vaatii yhteistyötä ihan kaikkien toimijoiden, niin viranomaisten, paikallisten asukkaiden kuin eduskuntapuolueidenkin välillä. Jokaisella teolla on merkitystä!”
Tiekarttatyö on osa hallituksen Saaristomeri-ohjelmaa. Vesistökunnostusverkostoilta pyydetään palautetta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan suunnitteilla olevasta yhteisestä karttapohjaisesta palvelusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnittelija Leevi Ahoselle.
Saaristomeren Hot spot -tiekarttahanke löytyy sosiaalisesta mediasta tunnisteilla: Saaristomeri hot spot (Facebook), @HotspotSaaristo (Twitter) ja @saaristomeri_hotspot (Instagram).
Katariina Mäkinen-Önsoy
Valtionavustusta haettavissa
Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta tuetaan muun muassa monimuotoisuuden kannalta tärkeitä vesien kunnostushankkeita sekä vesiensuojelua tekevien verkostojen kehittymistä.
Vesien- ja merenhoidon sekä vesistö-, vesitalous- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen suunnattujen harkinnanvaraisten valtionavustusten hakuaika alkaa 18. lokakuuta ja loppuu 30. marraskuuta. ELY-keskukset myöntävät ensi vuodelle avustusta vesien tilaa ja käyttöä parantaviin vesistökunnostushankkeisiin sekä kokonaisvaltaista maa- ja metsätalouden vesienhallintaa edistäviin hankkeisiin. Avustusta voi hakea esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, jokin vesilain mukainen yhteisö tai kunta.
Turun Seutusanomat
