SEURAKUNNAT.
Koronavirusepidemia laittoi Suomen seisahduksiin maaliskuussa 2020, jolloin perinteiset kirkollismenot jäivät välistä pitkäksi aikaa. Tänä keväänä kahden vuoden tauon jälkeen Taivassalon ja Kustavin seurakunnat pääsevät vihdoin juhlimaan kirkkovuoden suurinta juhlaa pääsiäistä. Seurakuntien kirkkoherra Tiina Rautiainen kertoo, että vaikka rajoitukset ovat hellittäneet, ihmiset ovat edelleen silti varovaisia.
– Koronatilanne on taas villiintynyt, mutta kirkkoon saa silti tulla ilman kokoontumisrajoituksia. Siitä huolimatta kaikki eivät lähde vielä liikkeelle. Sen tuo entistä suuremman painoarvon sille, että kun kohdataan sitten lopulta, niin se on tärkeä ja hyvä hetki, Rautiainen sanoo.
Samanlaista kaupunkien pääsiäisajan ohjelmavirtaa ei nähdä maaseudulla Rautiaisen mukaan, sillä seurakunnat ovat pienempiä ja niissä on vain yksi pappi ja kanttori – aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tapahtumia olisi kaikenikäisille.
– Pienemmistä aloitettiin, sillä ensin meillä oli vauvakirkko. Sen jälkeen Kustavin koulun pihametsässä järjestettiin koululaisille pääsiäisvaellus, jossa kuljettiin matka palmusunnuntaista pitkäperjantaihin ja pääsiäiseen eli kärsimyksestä iloon. Lopussa syötiin suklaamunat.
Kahteen vuoteen seurakunnissa ei ole myöskään voitu järjestää kinkereitä, mutta tänä vuonna niitä oli kahdet; ensimmäiset palmusunnuntaina Kustavissa ja pääsiäisen jälkeen toiset Taivassalossa. Pääsiäisviikon aikana niin Kustavin kuin Taivassalonkin hoivakodeissa pidettiin myös ehtoollishartaudet, jotka ovat Rautiaisen mukaan tärkeitä ikäihmisille. Hiljainen viikko jatkuu keskiviikon perinteisellä virsi-illalla Kustavin kirkossa ja kiirastorstaina vietetään ehtoollista molemmissa kirkoissa.
– Pitkäperjantain jumalanpalvelus pidetään Kustavissa, kun taas ensimmäisen pääsiäispäivän palvelus Taivassalossa. Maanantaina toisena pääsiäispäivänä striimataan lisäksi jumalanpalvelus.
Niin koronatilanne kuin Ukrainan ja Venäjän välinen sota nostaa kirkkoherra Tiina Rautiaisen mukaan pyhien merkitystä entisestään.
– Taivassalossa on paljon ukrainalaisia. Pysyvästi on kirjoilla 32 henkeä ja nyt ukrainalaisia on paljon enemmän. Kun ukrainalaisten kokema suru ja avun tarve on keskellä elämäämme, ovat omat sodan ajan kokemukset tulleet tärkeiksi. Kun talvisodan sankarivainaja Antero Salosen ruumis löydettiin rajan takaa ja tuodaan nyt Taivassalon hautausmaahan haudattavaksi juhlallisin menoin 15.5., tuo kohtalonyhteys puhuttelee.
Liisa Kallio
