MIELIPIDE/ALUEVAALIT
Hyvinvointialueisiin siirtyminen on 1970-luvun terveyskeskusuudistukseen verrattavissa oleva muutos. Silloinkin täysin uuden järjestelmän epäilijöitä ja vastustajia aivan varmasti riitti – on luonnollista, että muutos pelottaa ja vanhaan jääminen tuntuu turvallisemmalta – mutta kukaan ei varmasti enää epäile terveyskeskusten tarpeellisuutta suomalaisten kansanterveydelle. Yhteiskunta on vuosikymmenten aikana muuttunut melkoisesti ja sote-palvelujen uudistamisen tarve ei ole enää uutinen.
En usko, että on yhtään kuntaa, jossa kaikki hyvinvointialueille siirtyvät palvelut toimivat niin hyvin, ettei mitään muutosta kaivattaisi. Palvelut on toteutettu ja järjestetty kussakin kunnassa vähän omalla tavallaan, toisissa toimii yksi osa-alue ja toisissa toinen. Esimerkkejä löytyy tästä läheltä ja vähän kauempaa.
Kun Raisiossa lastensuojelun avopalvelujen ostoihin panostettiin yli kaksinkertainen määrä rahaa aiempaan nähden, nettokustannukset vähentyivät vuositasolla yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Kaarinan jokaisessa yläkoulussa toimii koulunuorisotyöntekijä, joka työskentelee oppilaan arjessa koulun ja vapaa-ajan rajapinnassa tukien oppilaiden hyvinvointia myös koulupäivän ulkopuolella. Turussa toimii kotisaattohoidon tiimi, joka mahdollistaa saattohoidon potilaan kotona. Tässä tukena on päivystävä saattohoitosairaala Turun Kaskenlinnassa, jonne saattohoidettava tai hänen läheisensä voi soittaa 24/7 ja saa heti keskustella asiantuntevan saattohoidon asiantuntijan kanssa. Espoossa ja Raumalla alakoululaiset voivat harjoitella niin kynäotetta, keskittymistä kuin oman vuoron odottamista koulutoimintaterapeuttien tuella. Turussakin jo käyttöön otettu maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille vähensi tutkitusti Vantaalla 15–19-vuotiaille tehtyjä raskaudenkeskeytyksiä 36 prosentilla.
Hyvistä käytännöistä ja sujuvasta palvelusta on Suomessa jo näyttöä ja kokemusta. Toivon, että aluevaaleissa valittavasta valtuustosta löytyy riittävästi luovuutta yhdistellä lankoja uudella tavalla, yhteistyökykyä nähdä muutakin kuin oma etu sekä rohkeutta katsoa riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Eri kuntien hyviä käytäntöjä yhdistämällä saadaan varmasti luotua jokaista asukasta palveleva hyvinvointialue, jossa on hyvä syntyä, elää ja kuolla. Luovuus, rohkeus ja yhteistyökyky ovat avaimet yhdenvertaisen, saavutettavan ja kustannustehokkaan palveluverkoston rakentamiseksi koko Varsinais-Suomen alueelle.
Annika Laakso (vihr.)
Tiedeviestijä, biokemisti (FT)
