Päihdetilannekyselyllä kartoitettiin varsinaissuomalaisten näkemyksiä ja havaintoja alueen päihdetilanteesta: Huolta aiheuttavat erityisesti alaikäisten päihteidenkäyttö, päihdehoidon saatavuus alueella sekä turvallisuuteen liittyvät seikat.
KYSELY. Syyskuussa koko maakunnan laajuudella toteutettuun päihdetilannekyselyyn vastauksia saatiin lähes kaikista Varsinais-Suomen kunnista. Eniten vastauksia tuli Kaarinasta, Liedosta, Paimiosta, Raisiosta, Salosta, Turusta ja Uudestakaupungista.
– Vastauksia saatiin todella hienosti myös pienistä kunnista. Kiinnostus asiaa kohtaan yllätti positiivisesti, kertoo suunnittelija Niina Jalo Turun kaupungilta.
Päihdetilannekysely järjestettiin osana ehkäisevän päihdetyön Pakka-toimintamallia, joka on tutkitusti vaikuttava ehkäisevän päihdetyön työmuoto. Pakka-mallin tavoitteena on alkoholista, tupakasta ja rahapeleistä aiheutuvien haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen paikallisella tasolla.
Päihdetilannekyselyyn tulleiden vastausten yhteenvetona paimiolaiset, raisiolaiset ja sauvolaiset vastaajat nostivat esiin matalan kynnyksen palveluiden ja ennaltaehkäisevien palveluiden puutteen. Liikennekäyttäytyminen ja järjestyshäiriöt etenkin viikonloppuisin nousivat esiin monen kunnan alueella. Järjestyshäiriöitä on paimiolaisten vastaajien mukaan erityisesti kirkkopuistossa.
Useissa raisiolaisten kirjaamissa avoimissa vastauksissa tuotiin esille keskustan, torin ja Friisilän koulun alueet, joissa oleskelee päihteitä ja huumausaineita käyttäviä ja myös välittäviä nuoria ja vanhempia aikuisia. Toisena huolestuttavana asiana jotkut vastaajat ilmaisivat ADHD-diagnoosien yleistymisen ja sen hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden päätymisen katukauppaan. Sauvolaisia vastaajia huolestutti myös rahapelaamisen ja nuuskan käytön lisääntyminen.
Uudessakaupungissa vastausaktiivisuus oli huippua verrattuna muihin Vakka-Suomen kuntiin.
Kustavista sen sijaan vastauksia ei tullut yhtäkään, ja muutenkin alueen otanta jäi heikoksi.
– Jostain syystä näissä kunnissa tieto kyselystä ei ole tavoittanut kuntalaisia. Aivan kaikissa kunnissa ei ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöä ole, tai henkilö on saattanut vaihtua syksyn aikana, Jalo pohtii.
– Voi olla että on katsottu, ettei kysely koske omaa kuntaa, koska kunta ei ole Pakka-toiminnassa mukana. Todennäköistä on myös, että arjen kiireissä kyselyn markkinointi on jäänyt vähemmälle tai markkinointia ei ole osattu kohdentaa oikein, jatkaa Jalo.
Pakka-malli on käytössä 44 prosentissa Suomen kunnista (v. 2020). Varsinais-Suomessa Pakka-mallia toteutetaan tällä hetkellä Kaarinassa, Maskussa, Mynämäessä, Nousiaisissa, Paimiossa, Raisiossa, Salossa, Sauvossa ja Turussa.
– Pöytyällä Pakka-toimintamalli on käynnistynyt. Vehmaalla ja Laitilassa asiasta on käsittääkseni käyty ainakin keskusteluja, mutta Kustavi, Pyhäranta ja Taivassalo eivät ole olleet aktiivisesti mukana, Niina Jalo sanoo.
Alaikäisten päihteidenkäyttö sekä huoli turvallisuudesta ja järjestyshäiriöistä nousivat erityisesti esiin päihdetilannekyselyn vastauksissa.
Asukkaat toivoivat panostusta ehkäisevään päihdetyöhön ja erityisesti nuoriin suuntautuvaan työhön. Lisäksi päihdepalveluiden saatavuuden parantaminen ja nopeampi pääsy hoitoon toistuivat vastauksissa.
Kyselystä saatujen vastausten mukaan huumeiden käyttö ja päihtyneet henkilöt aiheuttavat pelkoa: 31 % vastaajista oli nähnyt huumeidenkäyttöä julkisella paikalla ja 38 % oli pelännyt kohtaamiaan päihtyneitä viimeisten 12 kuukauden aikana. Esimerkiksi Turussa 47 % ja Naantalissa 46 % vastaajista kertoi pelänneensä päihtyneitä. Myös päihtyneiden aiheuttamat järjestyshäiriöt nousivat esiin vastauksissa.
Kysely tuotti yli 1 000 kehittämisehdotusta. Kehittämisehdotukset liittyivät erityisesti päihdepalveluiden saatavuuteen ja nuorten päihteidenkäytön ehkäisyyn. Myös liikennekäyttäytyminen, ratti- ja huumejuopot nousivat esiin. Kuntakohtaiset vastaukset on toimitettu kunkin kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavalle taholle (hyte-koordinaattorille) sekä ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilölle jatkosuunnittelua varten. Kyselyn tuloksia hyödynnetään myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli sote-palveluiden valmistelutyössä.
Pakka-toimintamallin käyttöönotto on ollut osa ehkäisevän päihdetyön kehittämistä kunnissa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
