PAIMIO. Paimion keskustan läpi kulkevalla Vistantiellä Kari Heikkisen yrityksen ovi käy tiuhaan. Kelloliike Heikkisen toisen polven yrittäjällä riittää työnsarkaa, vaikkakin suppeammin kuin ennen.
– Isossa osassa työtäni ovat vanhojen kellojen korjaukset sekä paristojen vaihdot, sanoo Heikkinen.
Kelloala elää murroskautta. Muutokset liittyvät Heikkisen mukaan enimmäkseen verkkokaupan yleistymiseen.
– Alan tilanne on haastava. Tuotteiden hankkiminen varastoon on kannattamatonta. Paljon vaikutusta on myös sillä, että hopealusikoita ei enää keräillä, ja pöytähopeita, jos sellaisia on, ei kateta pöytään entiseen tapaan, hän jatkaa.
Vaikka esimerkiksi kellojen korjaamiselle ja paristojen vaihdolle on kysyntää, palvelut karkaavat yksityisyrittäjiltä tänä päivänä yhä enemmän ketjuyrityksiin.
– Korjauspalveluihin vierähtävä aika tuntuu isommissa yrityksissä helposti venyvän, kun pienemmät toimijat tekisivät työn ehkä lyhyemmässä ajassa, Heikkinen toteaa.
Kelloliike Heikkinen on sijainnut Vistantiellä kahdessa eri osoitteessa 60-vuotisen historiansa aikana.
– Liiketila on ajan kuluessa muuttunut muutamaan otteeseen. Kun vanhempani ostivat Frans Salokanteleen kelloliikkeen vuonna 1961, osoite oli sama kuin nykyisinkin mutta liiketila eri. Tässä rakennuksessa on nimittäin yhteensä kahdeksan liikehuoneistoa. Välillä liikkeemme sijaitsi myös Osuuspankin talossa, toisella puolella tietä, Kari Heikkinen kertoo.
– Vanhempieni jalanjäljissä aloitin yrittäjänä vuonna 1978, siitäkin on siis jo vierähtänyt aikaa, Heikkinen lisää.
Heikkinen on huolissaan tyhjenevästä keskusta-alueesta.
– Täällä on tänä päivänä paljon tyhjiä liikehuoneistoja. Paimiossa on ollut muita tämänkin alan liikkeitä, mutta ne ovat lopettaneet toimintansa. Lisäksi useat viranomaispalvelut ovat lähteneet kaupungista viime vuosina.
Yrittäjä toivoo jatkoa maan ainoalle kelloseppiä ja mikromekaanikkoja kouluttavalle alan ammattikunnan ylläpitämälle oppilaitokselle.
– Kelloseppäkoulun tulevaisuus on ollut vaakalaudalla jo jonkin aikaa. Koulusta valmistuneet hakeutuvat esimerkiksi elektroniikkateollisuuden pariin, eivät niinkään kellosepiksi. Osaajia lähtee myös ulkomaille, sillä maailmalla arvostetaan suomalaista kellosepäntaitoa, Heikkinen sanoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
