Uudenkaupungin rauhanpalkinto myönnettiin kahdelle toimijalle

Uudenkaupungin rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 30. elokuuta vuonna 1721. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

Ensi kertaa jaetun Uudenkaupungin rauhanpalkinnon saivat Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson ja Turun Yliopiston professori Christina Salmivalli. Palkinnot jaettiin Uudenkaupungin Vanhassa kirkossa 30. elokuuta. 

UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin rauhan 300-vuotisjuhlaa viettävä Uudenkaupungin kaupunki perusti juhlavuoden kunniaksi Uudenkaupungin rauhanpalkinnon jaettavaksi merkittävistä rauhaa edistävistä teoista. Palkinnon kautta kaupunki haluaa tukea toimintaa ja tekoja entistä oikeudenmukaisemman, turvallisemman ja sopuisamman maailman puolesta.

Uudenkaupungin kaupunki pyysi yleisöltä ehdotuksia rauhanpalkinnon saajiksi, joita kertyi määräaikaan mennessä yhteensä 33. Ehdotukset kohdistuivat yhteensä 17 eri henkilöön tai yhteisöön. Kaupunginhallitus päätti, että juhlavuonna jaetaan kaksi, arvoltaan 4000 euron suuruista, rauhanpalkintoa.

Uudenkaupungin rauhanpalkinnot jaettiin Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henrikssonille ja Turun Yliopiston professori Christina Salmivallille Uudenkaupungin Vanhassa kirkossa 30. elokuuta.

Tunnustuksena kansainvälisestä rauhantyöstä palkittiin sisäministeriön alaisen Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson.
Kirsi Henrikssonille myönnettiin Uudenkaupungin rauhanpalkinto tunnustuksena kansainvälisestä rauhantyöstä. Kuva: Gary Wornell.

Nykyiseen tehtäväänsä uusikaupunkilaissyntyinen Kirsi Henriksson siirtyi Nigeristä, jossa hän johti Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiota. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa Malissa, Libyassa ja Irakissa. Ennen siirtymistään kansainvälisiin tehtäviin Henriksson toimi Kriisinhallintakeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtajana.

Kirsi Henrikssonilla on laaja-alainen tuntemus kansainvälisestä kriisinhallinnasta ja vahva kokemus erilaisten vaativien hankkeiden johtamisesta ja läpiviennistä. Toiminta johtavissa tehtävissä kulttuureissa, joissa naisen ei ole totuttu olevan korkeassa asemassa ja vielä länsimaalaisena, on luonut haasteensa tehtäviin, joita Henriksson on arvostetusti hoitanut. Kirsi Henriksson on omassa työssään rakentanut ja luonut mahdollisuuksia rauhalle ja rauhanomaiselle toiminnalle sotilaallisen rauhantyön ulkopuolella.

Tunnustuksena aktiivisesta toimijuudesta pienissä ja suurissa rauhanteoissa palkittiin Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa.
Christina Salmivallille tutkimusryhmineen myönnettiin Uudenkaupungin rauhanpalkinto tunnustuksena aktiivisesta toimijuudesta pienissä ja suurissa rauhanteoissa.

Christina Salmivalli on tehnyt uraauurtavaa kiusaamiseen liittyvää tutkimusta jo 1990-luvun alusta lähtien. Salmivallin työ on saanut sekä kansallista että kansainvälistä tunnustusta. Keskeisimmät tutkimusaiheet kasvatus- ja kehityspsykologiassa ovat olleet lasten ja nuorten kehityksen dynamiikka ja erityisesti koulukiusaaminen ja sitä selittävät tekijät.

Professori Christina Salmivalli kehitti yhteistyössä tutkimusryhmänsä kanssa Kiva koulu -ohjelman, joka on tutkimustietoon perustuva työkalu, jonka tavoitteena on ollut ennaltaehkäistä ja vähentää koulukiusaamista sekä lisätä kouluhyvinvointia. Kiva koulu -mallia on toteutettu ja sovellettu laajalti ja menestyksekkäästi kouluissa Suomessa. Kiva koulu -malli on ollut myös suomalainen vientituote, jota on viety muihin maihin Turun yliopiston koulutusvientiorganisaation kanssa yhteistyössä.

Tästä lähtien joka neljäs vuosi jaettava rauhanpalkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle 1.) tunnustuksena kansojen välisestä rauhantyöstä tai 2.) tunnustuksena aktiivisesta toimijuudesta pienissä ja suurissa rauhanteoissa. Rauhanpalkinto voidaan harkinnan mukaan myöntää molemmista kategorioista tai vaihtoehtoisesti vain toisesta. Seuraava Uudenkaupungin rauhanpalkinto jaetaan 30.8.2025.

Uudenkaupungin rauhan 300-vuotisjuhlavuoden markkinointiviestinnän hanketta rahoittaa Leader Ravakka ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Seutusanomat Vakka