KOULUTUS. Paimion kaupungin sivistysjohtaja Jyrki Lumiaisen mukaan oppivelvollisuutta säätävän lain käytännön haasteet liittyvät maksuttomuuden rajaukseen, muutoksen vaikutuksiin pitkällä tähtäimellä sekä nuorten omaan motivaatioon.
– Jos uudistus on todellisuudessa sellainen uudistus, jossa valtio ottaa lisää velkaa sekä verotetaan kansalaisia ja yrityksiä aiempaa enemmän, jotta voidaan rahoittaa sellaista koulutusjärjestelmää jossa edelleen on mahdollisuus jättäytyä opintojen ulkopuolelle eikä järjestelmä lisää yksilötasolla oppimismotivaatiota, voidaan kysyä oliko uudistus tarpeellinen, hän huomauttaa.
Sivistysjohtaja näkee motivaation tärkeänä osana nuoren menestykselle valitsemallaan opintiellä.
– Haluan kiinnittää huomiota siihen, että kun oppivelvollisuuslain uudistuksen tavoitteeksi on ilmoitettu koulutus- ja osaamistason nosto kaikilla koulutusasteilla sekä oppimiserojen kaventaminen, tällä uudistuksella ei turvata sitä, että kaikki nuoret jatkossa suorittavat toisen asteen tutkinnon, hän kommentoi.
Lumiainen sanoo, että uudistuksella annetaan siihen kyllä tasa-arvoiset taloudelliset mahdollisuudet, mutta oppivelvollisuus kuitenkin päättyy nuoren täyttäessä 18 vuotta.
– Eli jatkossakin on mahdollista, että meillä on nuoria aikuisia, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen koulutusta.
– Ja toisaalta, aiemminkin on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ollut mahdollista kouluttautua hyvinkin pitkälle, vaikka opintielle ponnistaisi vaatimattomammista oloista, Lumiainen lisää.
Jyrki Lumiaista epäilyttää, että kuinka moni teini tekee parhaansa ja panostaa sellaisiin asioihin, joista heille sanotaan että ne on pakko tehdä? Eli jos kysytään ”Keppi vai porkkana?”, hän pitää porkkanaa parempana ratkaisuna.
– Silloin kun opiskelu tapahtuu omaehtoisesti ja omasta motivaatiosta, oppimistulokset ovat aivan eri tasolla kuin silloin, jos koulunpenkkiä kulutetaan siksi, että on pakko. Silloin kun nuori ymmärtää, että opiskelu on satsaus hänen omaan tulevaisuuteensa, voidaan saavuttaa parhaat tulokset, toteaa sivistysjohtaja Lumiainen.
Kuntahallinnon haasteina Lumiainen näkee muutoksen vaatimat lisäresurssit.
– Uudistuksessa ei ole kunnolla huomioitu oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyvän valvonnan käytännön resursseja ja lisätehtäviä, joita tästä muutoksesta aiheutuu kaikkien kuntien hallintoon, hän sanoo.
– Peruskouluihin uudistus toi lisätehtäviä muun muassa opinto-ohjaukseen ja toisen asteen oppilaitoksille sekä asuinkuntien hallintoon, kun seuraamme nuorten opintojen etenemistä siihen asti, kunnes he ovat täysi-ikäisiä, hän jatkaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
