Haastattelussa Pyhärannan kunnanjohtaja Harri Hiitiö, jolta Seutusanomat kysyi, minkälaisissa merkeissä kunta lähtee uuteen valtuustokauteen.
PYHÄRANTA. Pyhärannan vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiö sanoo, että taloudellinen toimintaympäristö näyttää valoisammalta kuin koronapandemian alkuvaiheissa uskallettiin odottaa.
– Näyttää siltä, että Suomen talouden haavat ovat muita Euroopan maita vähäisemmät. Valtion maksamat koronatuet näyttävät riittävän kunnille aiheutuneiden ja aiheutuvien tulonmenetysten sekä kulujen kasvun kattamiseen. Sosiaalisessa toimintaympäristössä koronan vaikutukset ovat pitkäaikaisempia ja vaativat uudenlaista resurssointia ja kohdentamista.
– Jo pitkään vallinnut yhteiskunnan dynaamisuus ja pirstaleisuus vaikuttaa kunnan tekemisiin jatkossakin. Strategisessa suunnittelussa vallalla ollutta rationalismia on reivattava postmodernimpaan suuntaan. Digitalisaation merkitys ei ole muuttunut, oikeastaan korostunut pandemian myötä, lisää Hiitiö.
Kunnan talous on erinomaisessa kunnossa monella mittarilla.
– Talous on tasapainossa kun menojen rahoitus ei johda sellaisiin verojenkorotuksiin, joilla on haitallinen vaikutus rahoituspohjan kehittymiseen. Kunnan tuloveroprosentti on 1,75% maan keskiarvoa korkeampi. Elinvoimasta kanssamme kilpailevien kuntien ansioverotuloprosenttien korotukset pienentävät eroa koko ajan. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti on valtakunnan keskitasoa, kertoo Hiitiö.
– Tasapainoisessa taloudessa tulorahoitus riittää lyhyen aikavälin juoksevien menojen kattamiseen, nettoinvestointien kattamiseen joko etu tai jälkipainotteisesti. Kolmas tasapainotekijä on oman pääoman vahvuus. Kunnan taseeseen on kertynyt ylijäämää 1350 €/as kun koko maan keskiarvo on 2025. Tässä meillä on vielä vähän tekemistä. Rahoitusasemaa kuvaavat mittarit ovat hyvällä tasolla, hän jatkaa.
Uuden valtuuston nelivuotiskaudella ollaan kunnanjohtaja Harri Hiitiön mukaan tilanteessa, jossa kuntien tulee hahmottaa ja valita roolinsa uudelleen.
– Pitkään työpöydillä ollut sote-uudistus on taas kerran vaikuttamassa kuntien poliittiseen toimintaympäristöön.
Kunnan vahvuudet liittyvät edelleen ympäristöön – heikkoudet sen sijaan luottamuspulaan.
– Etätyön yleistyminen ja kunnan roolin muutos antavat mahdollisuuksia elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Kunnan heikkoutena on edelleen luottamuspulan rampauttama päätöksentekokulttuuri. Uhat liittyvät roolin valintaan, päätöksentekokulttuurin muutokseen sekä eri kunnanosien kehittämisratkaisuihin, Hiitiö täsmentää.
Harri Hiitiö arvioi, että kunnassa pitkään vireillä ollut Ihoden varhaiskasvatusyksikön investointi saataneen uuden valtuuston päätöksillä maaliin.
– Reilassa on varhaiskasvatus- ja perusopetusyksikköjen kuntoon liittyviä haasteita, mutta taloudellisesta näkökulmasta ne eivät ole kriittisiä. Rohdaisissa varhaiskasvatuksen kapasiteetti on täydessä käytössä.
Pyhärannan kunnanvaltuustossa 5.6.2017 hyväksytyssä strategiassa vuosille 2017–2021 tavoitteeksi oli nostettu muun muassa asuntotuotannon lisääminen ja liiketoiminnan edellytysten parantaminen. Uuden valtuuston työlistalla on kuntastrategian päivitys.
Asuntotuotannon lisäämiseksi on valmistunut kaksi uutta tonttialuetta, yksi Ihodeen toinen Rohdaisiin.
– Asuntotuotannon tonttivaranto on riittävä, teollisuustonttien osalta ei ja siinä haasteet ovat liittyneet raakamaan hankintaan. Ongelma yritetään ratkaista tulevalla valtuustokaudella, toteaa kunnanjohtaja.
Katariina Mäkinen-Önsoy
