MIELIPIDE/KUNTAVAALIT
Suomi on maailman onnellisimpia maita. Silti kuljemme usein otsa kurtussa ja murehdimme nykyajan menoa. Olisiko syytä katsoa peiliin? Ja suunnata peiliä sekä taakse että eteen, faktojen kautta? Etenkin kun ajattelen, millaisen kuvan annamme maailman menosta lapsille ja nuorille.
Luin alkuvuodesta aikana jo pari vuotta sitten ilmestynyttä kirjaa, Hans Roslingin Faktojen maailmaa. Osuvasti heti alussa kirjoittaja tuo esiin, että asiat ovat paremmin kuin luulet. Kirja osoittaa, että puhutaan sitten äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuuden vähentymisestä, maailman lasten rokottamisen kattavuudesta tai koulunkäynnin yleistymisestä, menemme kaikessa parempaan suuntaan. Rosling varoittaa valikoivasta raportoinnista, jossa negatiiviset uutiset valtaavat tilaa siltä, että todellisuudessa meillä menee paremmin kuin ennen. Rosling menehtyi vuonna 2017, mutta hänen työtään jatkavat hänen poikansa ja tämän puoliso mm. Gapminder-säätiössä. Kannattaa seurata, kun haluaa tietää, miten asiat oikeasti maailmassa ovat.
Suomessakin on hyvä muistaa miten hyvin asiat meillä ovat, on kyseessä sitten kansakunnan yleissivistys, turvallisuus tai hyvinvointi. Totta kai meillä on aina parantamisen varaa, yhteiskunta ei koskaan ole valmis. Mutta jos tunnustaisimme hyväosaisuutemme ja sen sijaan, että sorrumme valikoivaan raportointiin, voisimme olla tyytyväisiä ja suunnata energiaa, apua ja tukea niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Monet suomalaiset ovatkin jo mukana erilaisissa vapaaehtoistoimissa. Annetaan hyvän energian näkyä ja kuulua. Puhutaan hyvästä, kerrotaan, miten maailma menee parempaan, luodaan positiivisempaa tulevaisuuden kuvaa lapsille ja nuorille sekä meille kaikille. Mielestäni se kuuluu vastuulliseen ihmisyyteen.
Piia Alvesalo (kok.)
Turku, kuntavaaliehdokas
