Niin opiskelijoiden kuin opettajien on pitänyt sopeutua muuttuviin tilanteisiin, kun opetus vaihtelee etä- ja lähiopetuksen välillä.
KAARINA.
Helmikuu on normaalisti riehakasta aikaa lukiossa: ensin abiturientit juhlivat penkkareita, joiden jälkeen 2. vuoden opiskelijat pääsevät parrasvaloihin vanhojentansseissa. Tänä vuonna molemmat tapahtumat jäivät pitämättä koronatilanteen vuoksi, eivätkä Kaarinan lukion abiturientit olleet halukkaita järjestämään penkkareita myöskään virtuaalisessa muodossa. Abiturientit siirtyivätkin lukulomalle ilman suurempia juhlallisuuksia, mikä myös tarkoitti sitä, että Kaarinan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat ovat taas vuorotellen lähiopetuksessa viikon kerrallaan.
Kaarinan lukion rehtorin Kimmo Laitisen mukaan ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat kärsineet eniten etäopetuksesta.
– Ykkösten etäopiskelutaidot ovat vähän heikommat kuin viime keväänä etäopetukseen tottuneilla kakkosvuoden opiskelijoilla. Lukioon siirtyminen on melkoinen hyppy peruskoulun jälkeen. Kuitenkin henkilökunta tarkkailee opiskelijoita paljon, ettei kukaan putoaisi kyydistä, hän kertoo.
Laitisen mukaan etäopetusviikon jälkeen opiskelijoilla on paljon motivaatiota lähiopetukseen siirryttäessä.
– Ihmisten tapaaminen on se, mitä nuoret tarvitsevat. On myös sellaisia opiskelijoita, joille etäopiskelu sopii hyvin, sillä lähiopetuksessa muut opiskelivat voivat häiritä.
Vuorottelu etä- ja lähiopetuksessa vaatii sopeutumista ja jaksamista niin opiskelijoilta kuin opettajilta. Laitisen mukaan opettajien kohdalla uupumista on näkyvissä: esimerkiksi viime keväänä opettajien piti opiskella nopeasti etäopetuksen pedagogiikkaa. Etänä opettaminen vie myös enemmän valmistautumisaikaa.
– Tekniikkaa on jouduttu opettelemaan paljon. Myös opiskelijoiden etenemisen seuranta on vaikeaa, ja on pitänyt miettiä tarkkaan, että kuka puuttuu mihinkin ja minne tiedot kirjataan. Siihen on nyt panostettu, Laitinen kertoo.
Myös opettajat kaipaavat työkavereitaan, sillä lähiopetuksesta huolimatta kaikkia työkavereita ei kohtaa välituntien aikana. Altistumisriskin pienentämisen takia opettajat on jaettu kolmeen eri väliaikaiseen taukotilaan, kun aiemmin opettajanhuone oli kaikille yhteinen.
– Opettajilta puuttuu yhteisö. Kerran viikossa meillä on vajaa tunnin mittainen palaveri ja yhdellä välitunnilla on kahvilatyyppinen videotapaaminen. Ne ovat kalenterisoituja tapahtumia, joten spontaania kohtaamista syntyy vain pienemmän opettajaryhmän kanssa. Tämä aika on vaikuttanut yhteisöllisyyden vähentymiseen niin opettajien kuin opiskelijoiden kohdalla.
Yksi kevään kohokohdista on maaliskuun 16. päivä alkavat ylioppilaskirjoitukset. Koepäiviä on hajautettu valtakunnallisesti laittamalla esimerkiksi pitkän ja lyhyen matematiikan kokeet eri päiville, mikä pienentää ryhmien kokoa koetilassa. Suurimmat ryhmät ovat Laitisen mukaan äidinkielen ja englannin ylioppilaskokeissa.
– Meillä on näiden aineiden kohdalla kaksi lisätilaa käytössä. Kokeet vaativat paljon järjestelyjä, sillä sähköiset kirjoitukset vaativat johtojen uudelleen virityksiä ja verkon rakentamista luokkiin. Myös valvojia tarvitaan enemmän, ja heillä pitää olla tekninen osaaminen kunnossa kokelaiden auttamista varten, Laitinen sanoo.
Ylioppilaskokelaiden suurin huoli koskee karanteeniin joutumista.
– Meillä ei ole mahdollisuutta järjestää karanteeniin joutuneille kirjoituksia. Ylioppilaskirjoitukset eivät kuitenkaan ole ainutkertainen juttu, koska syksyllä voi jatkaa, jos nyt ei voi osallistua. Ylimääräinen aineen kokeesta pois jääminen ei vaikuta valmistumiseen, mutta jos kyseessä on pakollinen aine, ei voi valmistua.
Abiturienttien lisäksi myös yhdeksännellä luokalla olevilla on tärkeä kevät edessä, sillä yhteishaku alkoi 23. helmikuuta. Ensimmäistä kertaa jokaisen on haettava johonkin toiseen asteen koulutukseen oppivelvollisuuden pidennyttyä.
– Olemme uuden edessä, kun oppivelvollisuus piteni ja toisen asteen koulutus muuttui maksuttomaksi. Harmillista on, ettei kukaan ysiluokkalaisista pääse tutustumaan tulevaan oppilaitokseen, vaan heidän on haettava sokkona. Opinto-ohjaajat kuitenkin ohjaavat heitä hyvin.
Liisa Kallio
