Yhdenvertaisen oppilaitoksen rakentamiseksi tehdään jatkossakin töitä perusopetuksessa ja toisella asteella.
OPINNOT.
Viime syksynä ja tammikuussa Turun kouluissa toteutetun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyn mukaan koronavirusepidemian vaikutus ei näy merkittävästi oppilaiden ja opiskelijoiden kokemassa yhdenvertaisuudessa. Yhteensä noin 14.000 oppilasta ja opiskelijaa perusopetuksessa ja toisella asteella vastasi kyselyyn.
Perusopetuksen puolella kysely toteutettiin lokakuussa lähiopetuksen ollessa käynnissä.
– Ajankohdan puolesta koronavirusepidemia ei välttämättä ollut päällimmäisenä mielessä, kun kevään sokista oli jo selvitty, perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen arvioi.
Tulosten perusteella 5.-9. luokkalaisten kokema yhdenvertaisuus on parantunut tai pysynyt lähes samana kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Sitä alemmilla luokilla oli havaittavissa pientä heikentymistä, vaikka tulokset olivat edelleen positiiviset. Kehittämisen varaa oli oppilaiden kokemassa osallisuudessa, joka on Tuomisen mukaan kysymyksenä haastava.
– Esimerkiksi opettajan kysyessä, että miten koulun ulkopuolinen opintoretki järjestetään, niin oppilaat eivät välttämättä tiedosta sen olevan osallistamista eri sanamuotojen takia. Se antaa meille viestin siitä, että käsitteen avaaminen on tärkeää oppilaiden mielipiteitä kysyttäessä. Toinen tärkeä asia on se ydinkysymys, eli pitää aktiivisesti pyrkiä puhumaan ja kuulemaan heitä, joita asia koskee, hän sanoo.
Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuloksissa esiin nousi esimerkiksi se, että opettajat suhtautuvat opiskelijoihin tasa-arvoisemmin ja yhdenvertaisemmin kuin kaksi vuotta sitten. Myös kiusatuksi ja syrjityksi tulemisen kokemus on pienentynyt toisen asteen oppilaitoksissa. Lukioissa opiskelijoiden välinen yhdenvertaisuus erityisesti kulttuuritaustan, sukupuolen ja seksuaalisuuden suuntautumisen osalta on taas hieman heikentynyt.
Yhdenvertaisuuskysely järjestetään kahden vuoden välein. Sen lisäksi tietoa kerätään muun muassa kouluterveyskyselyllä. Tulosten lisäksi myös itse kyselyt lähettävät tärkeän viestin.
– Kyselyn tekeminen, siitä puhuminen ja asian esiin nostaminen kyselyn ohessa on tärkeää, sillä silloin annetaan viesti siitä, että tehdään merkityksellisiä asioita. Se nostaa otsikoihin arvoja, jotka ovat meille tärkeitä, Tuominen sanoo.
Yleisellä tasolla yhdenvertaisuuskyselyn tuloksiin voi olla Tuomisen mukaan tyytyväinen.
– Kehittäminen ei kuitenkaan pysähdy. Jos tulokset ovat mukavaa luettavaa, niin ei ole kovin suurta huolta asioista. Silloin normaalitason toiminta näiden asioiden saralla on onnistunut, ja siihen voidaan olla tyytyväisiä.
Liisa Kallio
