Sanomalehtien ylivoimaisuus luotettavimpana mediana on kasvanut

Sanomalehtien kärkiasema luotettavimpina mediana on kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa.

SANOMALEHDET.

Sanomalehtien ykkösasema luotettavimpana mediana on vahvistunut suomalaisten, aivan erityisesti 18–24-vuotiaiden keskuudessa, ilmenee IRO Researchin elo-syyskuussa tekemästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.

Nuorista aikuisista 88 prosenttia pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Tulos on 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Sanomalehtien luotettavuus on nuorten mielestä aivan omaa luokkaansa. Toiseksi sijoittuvaa televisiota pitää luotettavana vain 35 prosenttia nuorista aikuisista. Ero sanomalehtiin on peräti 53 prosenttiyksikköä.

Koko aikuisväestöstä kolme neljästä (75 %) luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin (58 %) ja radiokanaviin tai niiden verkkopalveluihin (43 %). Sanomalehtien asema on myös vahvistunut medioiden keskinäisessä luottamusvertailussa. Sanomalehtien luotettavuus on säilynyt yhtä vahvana kuin edellisvuonna, mutta television ja radion luotettavuus on kummallakin laskenut 6 prosenttiyksikköä.

Googlen, verkossa olevien uutisportaalien, sosiaalisen median, tubettajien ja blogien luotettavuus on kaikkien aikuisten keskuudessa hyvin alhaisella 2–6 prosentin ja nuorimpien osalta 3–15 prosentin tasolla.

Luotettavuus tärkein ominaisuus

Sanomalehtien erittäin vahva asema luotettavuudessa on merkityksellinen, koska luotettavuus on suomalaisten mielestä uutis- ja ajankohtaismedian tärkein ominaisuus. Näin ajattelee yhdeksän kymmenestä (89 %) suomalaisesta.

— Tuloksista on nähtävissä, että erityisesti nuoret aikuiset kokevat sanomalehtien lunastavan erittäin hyvin uutis- ja ajankohtaismedialle tärkeimmän ominaisuuden. Kun luotettavuutta pitää tärkeänä 89 prosenttia nuorista, niin jokseenkin saman verran, 88 prosenttia, myös pitää sanomalehtiä luotettavina, kommentoi Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Toiseksi tärkein ominaisuus on kaikkien vastaajien mielestä asiantuntevuus (76 %) ja nuorille aikuisille laadukkuus (79 %). Neljän tärkeimmän ominaisuuden joukkoon sijoittuvat myös asiantuntevuus ja riippumattomuus.

Suurin ero ominaisuuksien tärkeydessä nuorten aikuisten ja koko aikuisväestön välillä syntyy laadukkuuden kohdalla. Kun kaikista aikuisista laadukkuutta pitää tärkeänä vajaa puolet (45 %), niin 18–24-vuotiaista peräti neljä viidestä nostaa laadukkuuden tärkeäksi ominaisuudeksi.

— Nuoret käyttävät selvästi vanhempia enemmän erilaisia digitaalisia medioita ja kohtaavat hyvin monella tavalla tuotettua sisältöä. Ehkä laatuvaatimus uutismedialle, luotettavuuden rinnalla, nousee tästä taustasta. Jostain pitää tuntea varmuutta, että faktat on tarkistettu eikä sisällön laadusta tingitä, Kirjonen arvioi.

Sanomalehdillä on merkitystä yhteiskunnassa

Nuorista aikuisista 90 prosenttia ja kaikista aikuisista 82 prosenttia pitää sanomalehtien toimintaa yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjänä merkityksellisenä. Nuorista lähes puolet (44 %) pitää sanomalehtien toimintaa yhteiskunnallisesti vieläpä erittäin merkityksellisenä.

Paikallisten asioiden edistäjänä sanomalehtien toimintaa pitää merkityksellisenä kaikista aikuisista 80 prosenttia ja 18–24-vuotiaista 85 prosenttia.

Kaikkien vastaajien näkemykset ovat edellisvuoteen verrattuna ennallaan, mutta yhä useampi nuori aikuinen arvioi sanomalehtien yhteiskunnallisen ja paikallisen merkityksen suuremmaksi kuin vuosi sitten.