Kaarinan nuorisoteatterin näytelmä nostaa esiin asioita koulusurman takana

Fiona Syrén (keskellä) näyttelee päähenkilöä Johannaa, jolta hänen uhrinsa kyselevät toistuvasti syytä teolle. Näyttelijät vasemmalta oikealle: Julia Backman, Vinda Lahti, Maiju Aaltonen ja Aino Murtoniemi.

Kaarinan nuorisoteatteri: Bang bang you’re dead

Esityskausi: 11.9–31.10.

Alkuperäinen käsikirjoitus: William Mastrosimone

Suomennos: Anna Pukkila

Sovitus ja ohjaus: Janne Jämsä

TEATTERI. 11. syyskuuta sai ensi-iltansa Kaarinan nuorisoteatterin Bang bang you’re dead -näytelmä, jossa päähenkilö Johanna päätyy surmaamaan neljä oppilastoveriaan. Vaikka näytelmä on kirjoitettu jo vuonna 1999, on aihe edelleen ajankohtainen ohjaaja Janne Jämsän mukaan.

– Olen ohjannut tämän näytelmän vuonna 2009. Se herätti jo silloin paljon keskustelua, sillä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat olivat tapahtuneet edellisinä vuosina. Aihe on edelleen iso, ja se on tärkeää nostaa keskusteluun. Näytelmässä käsitellään koulusurmaa niiden tapahtumien kautta, jotka saavat ihmisen tekemään jotakin niin järkyttävää. Ne asiat ovat yhä olemassa tänä päivänä, Jämsä sanoo.

Lähes kokonaan nuorista koostuva teatterin hallitus valitsee ohjelmiston. Näytelmän tuottajan Marcus Lindéninmukaan teatterille ei ole suoraan tullut yhteydenottoja siitä, miksi he ovat päättäneet tarttua vaikeaan aiheeseen.

– Kaarinan nuorisoteatteri haluaa profiloitua kantaaottaviin aiheisiin, jotka puhuttelevat nuoria. Aiemmin meillä on ollut muun muassa nettikiusaamisen johdosta tapahtuvasta itsemurhasta ja syömishäiriöstä kertovia näytelmiä ohjelmistossa. Syksyn näytelmä on siihen aihepiiriin jatkumoa, Lindén kertoo.

Ei aiheella mässäilyä

Vaikka Bang bang you’re dead -näytelmän aihe saattaa ensin kauhistuttaa, on teos itsessään hyvin pelkistetty Jämsän mukaan. Puvustus ja lavastus on tehty esimerkiksi hyvin minimalistisesti. Lavalla ei myöskään nähdä aseita tai roiskuvaa verta.

– Aiheella ei mässäillä vaan sitä käsitellään tyylikkäästi. Näytelmä ei anna myöskään suoria vastauksia siihen, miksi joku päätyy tekemään tällaisen teon. Teatterin hallituksen puheenjohtaja Anna Helsten sanoi hyvin, että teatteri on oiva, turvallinen laboratorio vaikeiden asioiden tutkimiseen, Jämsä kertoo.

Hän tuo etenkin esiin sen, että itse tekoa kukaan ei pysty ymmärtämään. Teon takana on kuitenkin ihminen.

– Olemme keskustelleet paljon työryhmän kanssa aiheesta ja yrittäneet ymmärtää teon tekijää Johannaa, joka on lopulta ihminen ja ajautunut asioiden seurauksena nurkkaan. Tekoa ei kukaan hyväksy.

Visuaalisesti kaunis teos

Näytelmässä on mukana yhdeksän näyttelijää, ja heistä neljällä on useampia rooleja. Roolit vaihtuvat nopeasti lähes lennosta. Yhtä uhria näyttelevä Aino Murtoniemen mukaan teos on kokonaisuutena vakuuttava kokemus.

– Hyvän aiheen lisäksi näytelmä on myös visuaalisesti hieno. Teos on erilainen ja pelkistetty, mutta sieltä tulevat hyvin esille tärkeät asiat. Rytmi ja kohtausten vaihtuminen toimivat ja ne on tehty hienosti, Murtoniemi kertoo.

Jämsän mukaan näytelmä sopii kaikille, vaikka se onkin tehty nuorilta nuorille.

– Teos keskittyy näyttelijöiden lataukseen, rytmiin ja sen hallitsemiseen. On nopeita ja hitaita kohtauksia. Nyt kun teatteria ja taidetta tehdään taas, niin toivottavasti ihmiset myös lähtevät katsomaan niitä jälleen.

Liisa Kallio