Turkulaisen Kisu Korsin suunnittelemista puvuista seitsemän oli loppuvuodesta 2019 esillä Kansallismuseossa Helsingissä.
TAIVASSALO. Design-pukujen matka Taivassaloon Järppilän kartanoon oli pienestä kiinni: Turussa asuva kartanonrouva Maija Jaakkola-Angervuori päätti kulkea eri reittiä kuin normaalisti, jolloin silmään osui turkulaisen pukusuunnittelija Kisu Korsin liike. Jaakkola-Angervuori poikkesi liikkeeseen ja käynnisti yhteistyön.
– Järppilässä on ollut aiemminkin esillä itsenäisyyspukuja, kansanedustajien pukuja, missien hääpukuja ja kansallispukuja, Jaakkola-Angervuori kertoo.
Korsille Järppilän kartano ei ollut entuudestaan tuttu, mutta toisella puolella Taivassaloa sijaitseva Hakkenpää sitäkin enemmän: Korsi on mökkeillyt alueella koko lapsuutensa. Otettuaan selvää Järppilän kartanosta oli selvää, että pukunäyttely saapuu Taivassaloon.
– Pukunäyttelyt ovat iso juttu maailmalla, ja nyt hypätään trendiin kiinni. Täällä Järppilässä pääsee ihan lähelle pukuja toisin kuin museossa. On myös ihana tuoda pukuja tällaisiin paikkoihin, jotka huokuvat historiaa ja jonne puvut sopivat hyvin, Korsi sanoo.
Jatkokäyttö mahdollistuu moniosaisuudella
Järppilän kartanolla voi ihailla 10 Korsin suunnittelemaa pukua, joista seitsemän oli esillä Kansallismuseossa vuonna 2019. Kyseisen näyttelyn jälkeen Korsi sai varsin selkeää palautetta.
– Ihmiset kyselivät, että milloin maakuntiin saadaan myös tällaista. On ihanaa, kun maakunnissa tapahtuu myös eikä vain Helsingissä.
Esillä olevat juhlapuvut ovat eri vuosilta. Yhtä lukuun ottamatta puvut ovat moniosaisia, sillä se mahdollistaa Korsin mukaan puvun jatkokäytön.
– Yksiosaisella puvulla on vain yksi ilme, emmekä me naiset voi aina laittaa samaa pukua juhliin, vaikka se olisi kuinka mieletön. Puvussa voi olla viisikin eri osaa, mutta se näyttää silti kokopuvulta. Osia vaihtamalla puku saa joka kerta uuden ilmeen, Korsi kertoo.
Puvun teetättäminen suunnittelijalla vaatii luottamusta
Korsi omistaa esillä olevat puvut. Hän on suunnitellut ja tehnyt ne näytöksiä ja kuvauksia varten. Asiakkaalle tulevan puvun suunnitteluprosessi alkaa tunnista kahteen tuntiin kestävällä keskustelulla, jonka aikana Korsi selvittää asiakkaan niin sanotut turvarajat.
– Toiset ovat klassisia pukeutujia ja toiset rohkeampia. Keskustelun aikana selviää, milloin asiakkaalla on mukava ja itsevarma olo sekä millainen pukeutuja ja ihminen hän on. Olen mielestäni aika hyvä tässä, Korsi kertoo.
Prosessin vaativin osuus on luottamus: Korsi ei nimittäin piirrä luonnoksia tulevasta puvusta, joten asiakas ei nää pukua kuin vasta sovittaessa.
– Asiakas lähtee suunnittelijan kanssa matkalle ja hänen täytyy luottaa, että puvusta tulee upea. Se on vaikeaa. Kukaan ei kuitenkaan osta sikaa säkissä, sillä pukua sovitetaan useaan kertaan ja se rakentuu asiakkaan silmien edessä. Se on elämys.
Entinen viljavarasto sai kasvojenkohotuksen
Korsin puvut ovat Järppilän kartanolla ainakin syyskuuhun. Aikataulu elää asiakkaiden mielenkiinnon mukaan. 16. elokuuta pukuihin pääsee tutustumaan ilman ennakkoilmoittautumista, ja myös Korsi on tällöin paikalla Järppilässä kertomassa puvuista ja työstään.
– Parhaimmillaan käy 70 ihmistä yhden päivän aikana, Jaakkola-Angervuori kertoo.
Järppilän kartano on Jaakkola-Angervuorelle rakas paikka, sillä hän on kasvanut tiluksilla. Ennen viljavarastona toiminut päärakennus on saanut uuden elämän viime vuosikymmenien aikana, kun kartanonrouva on laittanut miehensä sekä paikallisen puusepän avustuksella paikat kuntoon.
– Museovirasto kehotti kunnostamaan rakennuksen, sillä näitä empiretyylisiä rakennuksia on vain neljä Suomessa.
Jaakkola-Angervuoren mukaan hänelle on tärkeää, että kävijät saavat enemmän kuin luulivat.
– Kävijät ovat tykänneet Kisu Korsin puvuista, talosta ja miljööstä. Olen yrittänyt tehdä paikasta kauniin, että ihmiset ajattelisivat, että oli kiva tulla. Täällä on mukava rauha.
Liisa Kallio
