Schoolovision-kilpailu järjestettiin 12. kertaa, vaikka moni osallistujamaa jäi kilpailusta pois koulujen sulkemisen takia. Tänä vuonna Suomea edusti Kurittulan koulu, jonka rytmikerho uudisti jo olemassa olevan kouluräpin kilpailua varten.
MASKU. Suomi saavutti neljännen sijan tämän vuoden Schoolovision-kilpailussa 113 pisteellä toukokuussa. Ykköseksi kapusi Irlanti 188 pisteellä. Kyseessä on jo 12. kertaa järjestettävä kansainvälinen alakouluikäisten kilpailu, jossa eri maista tulevat koulut kilpailevat omalla musiikkikappaleellaan ja -videollaan – koulujen väliset Euroviisut toisin sanoen.
Suomea edusti tänä vuonna ensimmäistä kertaa maskulainen Kurittulan koulu. Mahdollisuus edustustehtävään tuli yllättäen.
– En ollut aiemmin kuullut Schoolovisionista, ja sen tunnettuus taitaa olla pienen porukan juttu. Kuitenkin loppusyksystä kollegani huomasi Facessa, että Suomelle etsitään edustajaa Schoolovisioniin. Luulin, että olisi karsinnat, mutta päästiinkin siitä vaan edustajaksi, luokanopettaja ja Kurittulan koulun rytmikerhon vetäjä Kirsimari Pohjanheimo kertoo.
Pohjanheimon mukaan noin 30 oppilaan rytmikerhon oli ollut jokatapauksessa tarkoitus uudistaa koulun oma räppi vuodelta 2015. Kilpailun myötä he löivät kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Projekti oli koko koulun yhteinen.
– Räppiä tehtiin jo ennen viisuihin osallistumista, eikä kilpailu tuonut lisätyötä englanniksi kääntämistä ja lopputekstejä lukuun ottamatta. Viisuräppiin tehtiin paljon uutta, että se sopii syksyllä käyttöön otetulle uudelle koululle. Moni opettaja myös auttoi sanoituksen, ideoinnin, kääntämisen ja teknisten asioiden kanssa, Pohjanheimo sanoo.
Spontaania musisointia pisteiden jaon lomassa
Kilpailuun osallistui tänä vuonna 10 maata. Jokaisen maan piti tehdä video kappaleestaan ja ladata se Schoolovisionin blogiin muiden maiden nähtäväksi. Pohjanheimon mukaan maailman menon mullistanut koronavirus vaikutti myös kilpailuun, vaikka se tapahtuikin etäyhteyksien avulla.
– Tänä vuonna osallistujia oli todella vähän, koska moni ei ollut aloittanut projektia vielä ollenkaan, kun koulut menivät kiinni. Moni maa tippui kilpailusta pois, ja mukana olivat ne, jotka saivat määräaikaan mennessä tehtyä videon. Ennen äänestystä videoita sai katsella viikon, hän sanoo.
Pohjanheimo kertoo jokaisen rytmikerholaisen antaneen pisteitä lauluille yhdestä kymmeneen. Tämän pisteenannon perusteella paras sai Suomelta 12 pistettä Euroviisujen tapaan. Pisteenjako tapahtui livestreamin kautta samalla viikolla, kun oikeat Euroviisut oli tarkoitus järjestää.
– Liven aluksi tervehdittiin toisiamme, jonka jälkeen jokainen maa antoi pisteensä. Liven vetäjältä tuli meille yllättävä pyyntö, että musisoikaa jotakin oman pisteenannon jälkeen. Ei mennyt jauhot suuhun, vaan vedettiin sitten lonkalta yksi kappale, Pohjanheimo kertaa tapahtumia.
Rytmikerho ei tiennyt liven aikana pistetilanteesta kuin sen, että pisteitä tuli tasaisesti Suomelle. Sijoitus jäikin epäselväksi, kunnes he pääsivät tarkastamaan sen liven päätyttyä.
– Oltiin vaan, että oho! Neljäs sija! Kolmanteen sijaan oli vain muutama piste matkaa, ja olimme todella iloisia sijoituksesta.
Ensi vuonna mukaan kokonaan lasten tekemällä laululla
Viidesluokkalaiset Aada Sorje ja Elsa Perrakoski ovat olleet rytmikerhon jäseniä ykkösluokalta saakka. Heidän mukaansa kisakappaleen teossa alku oli haastavin.
– Aiheita oli vaikea keksiä, mutta kun pääsi alkuun niin ideoita tuli lisää. Kokemus oli hieno, kun päästiin mukaan tällaiseen kilpailuun. Sijoitus oli iso yllätys. Ensi vuonna olisi kiva päästä kolmen parhaan joukkoon, tytöt kuvailevat.
Schoolovisionissa sama koulu voi edustaa maataan useana vuonna peräkkäin. Kurittulan koulun rytmikerho on jo aloittanut ensi vuoden kilpailukappaleen suunnittelun.
– Tänä vuonna kilpailuun tuli aika lentävä lähtö, joten ensi vuonna valmistaudutaan ihan rauhassa lasten kanssa. Voisimme tehdä erilaisia sanoitus- ja sävellusprojekteja koko vuoden, ja niiden tuotoksena valmistettaisiin oma kilpailukappale, Pohjanheimo pohtii.
Liisa Kallio
