Lietolaisten mielestä kunnan tulisi säästää ensisijaisesti keskittämällä ja ulkoistamalla, sekä hankkimalla lisää tuloja omistuksiaan myymällä.
LIETO. Liedon kunnassa toteutettiin helmikuun alussa kattava kysely Liedon kunnan talouden tasapainottamisesta. Kyselyyn vastasi yli tuhat ihmistä, joista 963 on kunnan asukkaita ja loput yhteydessä Lietoon joko yrityksen tai muun yhteisön kautta.
Kyselyssä kartoitettiin ihmisten mielipiteitä muun muassa kunnan palvelurakenteesta ja sen muutoksista, palvelutuotannosta sekä kunnan tulojen lisäämisestä. Kyselyssä oli mahdollista antaa kommentteja ja ehdotuksia myös avoimien vastausten kautta.
Erityisen paljon huomiota vastauksissa saivat terveys-, koulutus- ja liikuntapalvelut.
Kunnan palvelurakennetta koskevista, säästöjä tuottavista muutosvaihtoehdoista eniten kannatusta kuntalaisten keskuudessa sai sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen Liedon keskustaan. Tätä kannatti yli puolet vastanneista lietolaisista, 573 vastaajaa.
Toiseksi eniten kannatettiin Tarvasjoen liikuntahallin käytöstä luopumista ja liikuntasalin rakentamista Tarvasjoen koululle. Avoimista vastauksista käy luonnollisesti ilmi, että palveluiden karsiminen Tarvasjoelta ja keskittäminen keskustaan ei ole Tarvasjoella asuvien mieleen.
Kouluverkon keskittäminen ja koulujen lakkauttaminen sai ylipäätään säästötoimenpiteistä vähiten kannatusta, sillä sitä kannatti 258 vastaajaa ja vastusti 648 vastaajaa.
Lukiota pidetään tärkeänä
Kunnan palvelutuotannon muutoksissa oli vastaajilla peräti 15 erilaista vaihtoehtoa pohdittavanaan. Lukion merkitys nousi vahvasti esille, sillä 500 vastaajaa piti hyvänä ajatuksena lukion oppilasmäärän kasvattamista. Vastaavasti lukion lakkauttamista kannatti vain 44 vastaajaa ja vastusti peräti 844 vastaajaa.
Peruskoulun puolella ryhmäkokojen kasvattaminen sai lähes yhtä suuren tyrmäyksen, sillä ainoastaan reilut 50 vastaajaa kannatti perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista tai opetuksen kokonaistuntimäärien alentamista.
Kunnan toimintaan uskotaan löytyvän säästöjä toimintojen ulkoistamisella ja yksityistämisellä. Yli 350 vastaajaa kannatti kunnan työntekijöiden määrän vähentamistä. Lähes täsmälleen sama määrä vastaajia kannatti ulkoistamista ja yksityistämistä kunnan kiinteistönhoidossa, lasten päivähoidossa ja vanhusten tehostetussa palveluasumisessa.
Tuloja kunnan omistusten myynnistä
Kysyttäessä, miten kunta voisi lisätä tulojaan, varsin harva oli valmis raottamaan omaa lompakkoaan nykyistä enemmän. Eniten kannatusta saivat kunnan omistamien kiinteistöjen ja tonttien myyminen sekä tonttihintojen nostaminen.
Ehkä hieman yllättävästi, 465 lietolaista olisi kuitenkin valmis maksamaan nykyistä enemmän kunnallisveroa. Sen sijaan kiinteistöveron korotus tai vesitaksojen korottaminen ei saanut vastaavaa kannatusta – kiinteistöveron korotus olisi kannatettavaa 260 vastaajan mielestä ja Liedon Veden ja Lämmön taksojen korotus olisi kannatettavaa vain 132 vastaajan mielestä.
Kyselyyn vastaajista 46 prosenttia oli 36–49-vuotiaita, 22 prosenttia 50–65-vuotiaita, 20 prosenttia 26–35-vuotiaita, 8 prosenttia yli 65-vuotiaita ja 4 prosenttia 18–25-vuotiaita.
Marko Vuosjoki
