Kaarina-Teatteri: Kahdekan naista
Alkuperäisteksti: Robert Thomas
Ohjaus: Laura Hurme
Lavastussuunnittelu: Niina Suvitie
Pukusuunnittelu: Anniina Kuula
TEATTERIARVIO. Kaarina-Teatterissa nähtävä Kahdeksan naista on rikoskomedia, jossa perheen isä löytyy kuolleena omasta sängystään ja sen jälkeen talon kahdeksan naista alkavat selvittää murhaajaa toinen toisiaan epäillen. Kyseessä on suljetun huoneen mysteeri, joka koukuttaa heti alkumetreillä. Mustaa huumoria ei säästellä ja naurun paikkoja löytyykin paljon erityisesti toisella puoliajalla. Hahmot ovat hauskoja ja osuvia ja käsikirjoitus kantaa, mutta vähempikin olisi riittänyt. Ainakin oma mielenkiintoni olisi pysynyt vielä paremmin yllä, jos kaksi tuntia ja 40 minuuttia kestäneestä illasta oltaisiin tiivistetty pois vaikka se 40 minuuttia. Pituudestaan huolimatta kyseessä on kuitenkin kelpo näytelmä ja toimiva kokonaisuus.
Kahdeksasta naisesta leskeä Gabya esittää Salla Vahtera ja perheen tyttäriä Helmi Henell ja Anna Murtoniemi. Nämä kolme loistavat rooleissaan kirkkaimmin.
Kuolleen miehen siskoa Pierretteä esittää Jenni Ali-Keskikylä. Hänen hahmonsa on hauskin ja karikatyyrisin ja saakin yleisöltä parhaat naurut. Gabyn siskoa esittää Maija Nyström ja äitiä Anneli Larkia. Sisäkön roolin on saanut Elina Karjalainen ja taloudenhoitajan rooli Anne Högluns, joka hyppää hahmonsa saappaisiin hämmästyttävän sujuvasti. Vaikka hahmoja on kahdeksan, käsikirjoitus on niin yleisöystävällinen, että katsomossa pysyy koko ajan hyvin kärryillä siitä, kuka on kukin ja missä suhteessa he ovat toisiinsa. Mutta luurankoja toki löytyy kaapeista lisää koko ajan.
Lavastus toimii ovineen ja ikkunoineen, jotka vievät tarinaa ajoittain myös siitä yhdestä ainoasta huoneesta, jonka yleisö näkee. Valaistuksella ja äänisuunnittelulla näytelmästä on saatu paikoin hyvinkin jännittävä.
Kaarina-Teatterin näytökset ovat katkolla 13.4. asti koronaviruksen vuoksi. Teatteri seuraa tilannetta ja tiedottaa kevään eistyksiin myöhemmin. Peruuntuneiden näytösten katsojiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.
Janica Vilen
