Uudessakaupungissa kerätään talojen tarinat talteen

Museoamanuenssi Jonna Junkkila (vas.), museonjohtaja Mari Jalava ja tutkija Noora Jokinen esittelevät hanketta ennen kuin päästään muistelemaan.

Missä sijaitsi kahvila Eila, jonne oli hankittu kaupungin ensimmäinen jukeboksi tai matkustajakoti Alppila, jossa Henry Theelkin on yöpynyt? Entä ravintola Otava, missä sota-aikana käytiin syömässä kanipaistia? Missä on pidetty parhaat bileet? Kaikenlaiset tiedot kelpaavat kerättäväksi.

UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin museo on avannut kaupungin verkkosivuille karttakyselyn, johon osallistujat voivat itse tallettaa tietoja kaupungin vanhoista rakennuksista, tarinoista ja tapahtumista. Tiedonkeruu aloitettiin yleisötilaisuudella 24. helmikuuta maanantaina Wahlbergin museotalossa, johon oli kokoontunut parisenkymmentä henkilöä jakamaan muistoja, tarinoita ja kokemuksia keskustan vanhoista rakennuksista.

Museonjohtaja Mari Jalava, museoamanuenssi Jonna Junkkila ja tutkija Noora Jokinen kertovat, että kyseessä on Rauman museon ja Uudenkaupungin museon yhteinen aineettoman kulttuuriperinnön hanke, joka on jatkoa tammikuun lopulla päättyneelle Lapsuuden paikat -kyselylle. Aineisto talletetaan Uudenkaupungin museolle ja hyödynnetään tulevina vuosina. Hanke alkoi viime syksynä ja kestää ensi syksyyn.

− Kyseessä on kokeileva hanke, jolla testataan, miten karttapalvelu toimii, miten ihmiset ottavat sen vastaan ja miten ihmiset voidaan osallistaa materiaalin keräykseen, Jokinen selventää.

− Menetelmää on käytetty aikaisemmin mm. kaavoituksessa, nyt museot kokeilevat tätä yhdessä. Kyselyssä toivotaan rakennuksiin liittyviä muistoja, tarinoita ihmisistä, jotka ovat rakennuksessa asuneet, aikakaudella ei ole väliä, Jalava lisää.

− Kannustamme avaamaan kyselysovelluksen tai käyttämään QR-koodia, kysely on avoinna ainakin huhtikuun loppuun asti osoitteessa https://app.maptionnaire.com/fi/7780/ Kaupungin verkkosivuilta löytyy myös linkki kyselyyn.

Kyselyyn vastaamista harjoitellaan

Jalava esittää kyselyä yleisölle ja Junkkila äänittää vastaukset arkistointia varten. Kaupungin kartalle on valittu jo tiettyjä tunnettuja rakennuksia, joihin voi lisätä tietoja, mutta kartalle voi sijoittaa myös omia paikkoja ja kertoa niistä.

Osoitteessa Ylinenkatu 39 on keltainen rakennus.

− Mikähän tämä on, mitä tästä rakennuksesta tulee mieleen, Jalava kyselee.

− Ruumisvaunuhuone, säilytettiin mustia ruumisvaunuja. Pelottava paikka, illalla ei menty lähelle, huhuttiin, että siellä saattaa olla ruumiita. Siinä vieressä oli koulun pelto, koululaiset viljelivät porkkanaa ja lanttua joskus 1930-luvulla, kommentoidaan yleisöstä.

− Entä rakennus osoitteessa Rauhankatu 10, mitä tästä tulee mieleen, Jalava jatkaa.

− Vanha poliisilaitos ja putka. Kaupungintalo, joulurauha julistettiin täältä joskus. Pelottava paikka, jos putkasta kuului humalaisten örinää. Poliisilaitoksen pihalle oli turvallista jättää pyörä, jos tuli kaupunkiin kauempaa ja piti lähteä vaikka linja-autolla jonnekin. Kaupungintalolta haettiin lupa tapahtumien järjestämiseen… Yleisöltä tulee useita muistoja tästäkin paikasta.

Wahlbergin talon tarina

Minkälainen sitten on tämän nyt museona toimivan talon tarina?

Mari Jalava kertoo:

− Talo on rakennettu vuonna 1870 tupakkatehtailija Fredrik Wahlbergin kodiksi. Tehdas sijaitsi talon vieressä. Wahlberg avioitui yli 30 vuotta miestään nuoremman Elisabethin kanssa. Kun Wahlberg kuoli vuonna 1900, sai vaimo puolet talosta, toinen puoli meni kaupungille. Tällä lapsettomalla pariskunnalla oli testamentti, jonka mukaan talo ja omaisuus menee kaupungille heidän kuoltuaan.

Elisabeth jäi asumaan omaan talonpuolikkaaseensa ja kaupunki piti vuokralaisia omassa puolikkaassaan. Vuonna 1922 hän sai myytyä oman osuutensa ystävättärelleen lapsettomalle leskirouva Ellen Waldonille, joka kuoli 1961. Waldon oli testamentannut oman omaisuutensa Åbo Akademin säätiölle. Myöhemmin 1960-luvulla kaupunki lunasti talon kokonaan itselleen ja 1968 talo avattiin museona.

Talot, joihin tarinat liittyvät, voivat olla julkisia rakennuksia tai yksityiskoteja. Ne voivat myös olla jo purettuja rakennuksia. Museo on myös kiinnostunut rakennusten nimityksistä eri aikoina.

Helka Suomi