Marian ja Leya-koiran yhteistyö alkoi istumisen opettelusta – nyt tavoitteena MM-kisamenestys

Maria Sori, Hanna Sori ja Anri Saarinen ovat Turun Seudun Agilityurheilijoiden aktiivijäseniä, -harrastajia ja -kilpailijoita. Sheltti Leya on yhdessä Marian kanssa saavuttanut jo kansainvälistäkin menestystä.

Vuoden agility-seuraksi Suomessa valittu Turun Seudun Agilityurheilijat toimii upeassa hallissaan Liedossa.

LIETO. Viime vuoden lopulla Turun Gatorade Centerissä pidettyjen agilityn maailmanmestaruuskisojen järjestelyt eivät olisi varmastikaan menneet yhtä sujuvasti, jos Turun Seudun Agilityurheilijat ei olisi ollut vahvalla panoksella kisojen järjestelyissä mukana. Eipä ihme, että Suomen Agilityliitto valitsi TSAU:n vuoden agilityseuraksi ja Varsinais-Suomen Urheilugaalassa Turun MM-kisat palkittiin vuoden sykähdyttävimpänä agilityhetkenä.

– Seuramme jäsenet vastasivat monilta osin MM-kisojen järjestelyistä. Olimme mukana isolla talkooporukalla, kertoo TSAU:n puheenjohtaja, MM-kisojen kaupallisesta yhteistyöstä vastannut Anri Saarinen.

Seuran omaa hallia Liedossa halliyhtiön toimitusjohtajana pyörittävä Yrjö Kokkonen oli puolestaan MM-kisaprojektin vetäjä, joten TSAU:n rooli onnistuneissa kilpailuissa oli erittäin merkittävä.

TSAU:n toiminta on laajentunut seuran vuonna 1991 tapahtuneen perustamisen jälkeen valtavasti.

– Treenasimme aiemmin ulkokentillä, vanhoissa halleissa, entisissä varastotiloissa ja jopa kasvihuoneissa. Hallin rakensimme vuonna 2004 ja nykyiseen muotoonsa halli päivitettiin vuonna 2015, kertoo Anri Saarinen.

Liedossa Tuulissuon teollisuusalueella sijaitseva halli onkin nykyään agilityharrastajan paratiisi. Kentät on päällystetty koirien tassuille ystävällisellä tekonurmi–kumirouhe-päällysteellä, hallissa on lämmitys ja muun muassa oma kahvio. Eipä ihme, että seura vetää väkeä laajalta säteeltä toimintaansa.

– Meillä on jäseniä Uudestakaupungista Salon seudulle asti, kertoo Saarinen.

Oma kilpailija MM-kisoissa

Leya nauttii valtavasti agilityradalla juoksemisesta ja tottelee ohjaajansa Maria Sorin ohjeita tarkasti.

Turun Seudun Agilityurheilijoilla oli MM-kisoissa myös kilpailullinen edustus. Vasta 19-vuotias Maria Sori ohjasi shetlanninlammaskoira Leyaa maajoukkuekarsinnoissa niin taitavasti, että heidät valittiin Suomen maajoukkueeseen.

– Elokuussa kilpailimme Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa, jotka pidettiin Tanskassa. Se oli samalla ensimmäinen aikuisten sarjan kansainvälinen kilpailuni. Sieltä kotiin tuomisina oli joukkuepronssi. Syyskuussa Turussa kilpailimme MM-kilpailuissa kotiyleisön edessä. Tällä kertaa ei menestystä tullut, mutta hyvin suoriuduimme haastavista radoista. Junioripuolella olen ollut kolmesti mukana Junior European Open -kilpailussa, joka on oikeastaan epävirallinen MM-kilpailu, kertoo Maria Sori.

Hän on myös menestynyt kilpailuissa sheltti Leyan kanssa. Juniorien European Openista paras saavutus on henkilökohtainen hopea, ja Suomen mestaruuksia Marialla on juniorisarjoista lukuisia.

Yhteistyö Marian ystävän koiran, Leyan kanssa, ei kuitenkaan ollut heti mitään ruusuilla tanssimista.

– Leyan kanssa aloitimme lajin harrastamisen kuusi ja puoli vuotta sitten, kun Leya oli 1,5-vuotias. Kun aloitimme, Leya ei osannut istua eikä odottaa paikallaan, muistelee Maria koulutusurakkansa alkutaivalta.

Nyt Leya osaa istua, odottaa lähdössä ja aika tavalla paljon muutakin. Kun Maria päästää Leyan upeaan Liedon agilityhalliin sisään, koira herää välittömästi eloon – enemmänkin kuin eloon, se herää liekkeihin.

– Agilitykoirat nauttivat suunnattomasti, kun ne pääsevät juoksemaan radalla, kertoo Marian äiti Hanna Sori.

Kilpailla voi muunkin kuin oman koiran kanssa

Leya ja Maria harjoittelevat yhdessä useita kertoja viikossa, joskus lähes joka päivä.

– Emme harjoittele läheskään aina ratatreeniä, vaan keskitymme usein erilaisten taitojen harjoitteluun, kertoo Maria Sori.

– Toisinaan pidämme myös totaalitaukoa agilitystä, koska laji on fyysisesti vaativaa. Tämän vuoksi Leya käy myös fysioterapeutilla.

Alkaneen vuoden ykköstavoitteena Marialla ja Leyalla on Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Norjassa, sekä tietenkin MM-kisat, jotka pidetään tänä vuonna Tallinnassa.

Erikoiseksi parivaljakon yhteistyön tekee se fakta, että Leya ei ole Marian oma koira, vaan hänen ystävänsä koira. Vai tekeekö?

– Ei tämä ihan tavallista ole, mutta ei mitenkään ihmeellistäkään. En ole ainoa ohjaaja, joka kilpailee jonkun toisen koiran kanssa.

Omia koiria Marialla on kolme, joista kaksi nuorinta ovat juuri aloittaneet kisauransa. Toistaiseksi kuitenkin Leya on taituriohjaajan ykköstähti.

Marko Vuosjoki