KOLUMNI. Kuntapäättäjänä joutuu tekemään kiperiä päätöksiä. Täytyy miettiä priorisointeja. Joskus tuntuu, että ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja – ja joskus taas, että hyviä vaihtoehtoja on liikaa. Joka tapauksen kohdalla pitää käyttää mittatikkua, jota vasten mittaa päätöksen järkevyyttä eri näkökulmista. Mihin käytetään kuntalaisten arvokkaat verokillingit, kun kaikkeen ei kuitenkaan riitä?
Kuntapäättäjänä saa myös usein kuulla puhetta investoinneista, ja eri puolueet ovat kovastikin eri mieltä siitä, mihin täytyy satsata. Kaupunki ei ole koskaan valmis, ja pitkäkantoisia suunnitelmia pitää tehdä rohkeasti visioiden. Kuuntelenkin mielelläni päättäjäkollegoideni näkemyksiä siitä, mikä kaupungille on tärkeintä, mutta itselleni on syntynyt selkeä käsitys siitä, mikä on Turun tärkein elinvoimainvestointi.
Tärkein elinvoimamme ovat lapset ja nuoret. Siksi tärkein elinvoimainvestointi on heille kohdennetut koulutus-, terveys- ja hyvinvointipalvelut kaikilla toimialoilla. Jokainen nuorisoon ja lapsiin sijoitettu euro palaa meille takaisin bumerangin lailla. Syrjäytymisen ja pahoinvoinnin ehkäisy on kaupungille paras säästötoimi.
Koulu on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta katsottuna avainasemassa. Siellä on asiantuntemusta ja moniammatillista osaamista. Siellä huomataan, kun oppimisessa, terveydessä tai kehityksessä on haastetta. Näin on ainakin ihannetilassa. Meidän yhteisömme tarvitsee paljon ammattitaitoisia aikuisia, sitoutuneita työntekijöitä. Vain niin pystymme tarjoamaan parastamme – riittävien resurssien turvin. Valitettavasti kouluissa on jo totuttu niukkuuteen, se on arkipäivää. Ryhmäkoot, inkluusion ongelmat, erityisopetuksen vähäisyys – jokapäiväiset haasteemme.
Lausteen lähiökoulun opettajana olen huolestunut eriarvoistuvasta peruskoulusta. Tänä syksynä koulumme muutti parakkeihin sisäilmaongelman tieltä ja viisaiden päättäjiemme on pian tehtävä päätös uuden koulun rakentamisesta. Lauste tarvitsee oman koulunsa, kaikkine sidospalveluineen. Tarvitaan myös kirjasto, eskari, iltapäiväkerho, perhetupa… Jos alueen vetovoimaa halutaan lisätä, palveluiden poisvieminen ei ainakaan palvele tarkoitusta! Sen sijaan tarvitaan reipasta innovointia. Miten olisi hirsirakentaminen tai vaikkapa erikoisluokka, esimerkiksi kielipainotteinen Lausteen koulu? Ainakin lähikouluperiaatteen mukainen alueellinen pienluokka olisi tarpeen.
Lähiöissä kasvaa paljon lapsia ja nuoria, joilla on mahdollisuus loistaa, kunhan vain saavat siihen eväät meiltä huolehtivilta aikuisilta ja fiksuilta päättäjiltä. Se ei saa olla meidän rohkeudestamme kiinni – rohkeudesta tehdä niitä tärkeimpiä elinvoimainvestointeja.
Mervi Uusitalo (vas.)
kaupunginvaltuutettu
Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja
luokanopettaja
