SEURAKUNTAKOLUMNI. Kysymys: Kuka kirkkoa johtaa? Neljä yleistä vastausta: Riippuu asiasta. Kunpa tietäisikin. Arkkipiispa. Jeesus.
Kirkon hallintoon on vuosisatojen aikana kasvanut monipolvinen järjestelmä, jota harmistuneena tai hymynkarein kutsutaan lempinimellä himmeli. Papisto kulkee omaa hallintopolkuaan piispan johdolla tuomiokapitulissa; näitä hiippakuntia on yhdeksän ja arkkipiispa on yksi piispoista.
Toista polkua kulkevat maallikot; jokaisella itsenäisellä seurakunnalla on kirkkovaltuusto, joka johtaa seurakunnan taloutta ja päättää resursseista. Jos puhutaan rahoista, työntekijöistä tai toimitiloista niin maallikko päättää. Jos puhutaan saarnojen sisällöstä niin pappi päättää.
Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. Sinne kerääntyy kuin leirikouluun kaksi kertaa vuodessa kaksi joukkuetta: papit ja maallikot. Päätettäväksi tulee oppi, kirkkolaki ja kirkkojärjestys sekä Helsingissä sijaitsevan Kirkkohallituksen toiminnan johtaminen. Puhutaan siis avioliittokäsityksestä, yhteisestä taloushallinnosta, jäsenrekisteristä ja avustuksista. Osa päätöksistä on demokratiaa, osa apostolista suksessiota eli kirkon perittyä toimintatapaa.
Tämän himmelin selkiyttämiseksi sallittiin puoluepoliittisten tunnusten käyttäminen kirkollisissa vaaleissa 1994. Puoluepolitiikka selkiyttää päätöksentekoa vain osittain ja kätkeytyy edelleen kryptisten ryhmänimien taakse. Ryhmäkuri ei sido kuten eduskunnassa.
Kirkkopoliittisesti olennaiset linjat kulkevat perinteisen ja uudistusmielisen näkemyksen leireissä. Papisto äänestää omat edustajansa ja sen joukkueen kokoonpano vastaa hyvin pappien yleistä mielipidettä, koska äänestysprosentti on korkea. Kirkkovaltuustot äänestävät maallikot ja tuo joukkue on enemmän perinteistä kuin uudistusmielistä. Kirkkovaltuustoa valittaessa enintään kolmannes seurakuntalaisista haluaa äänestää. Vanhemmat ikäluokat pitävät huolta oikeuksistaan, nuoremmat nukkuvat vaaleissa. Siksi koko kirkon jäsenistön mielipiteet ja arvot eivät tule riittävästi esille kirkolliskokouksen työskentelyssä.
Uudet vaalit ovat 11. helmikuuta. Vakka-Suomen kirkkovaltuutetut ja papit saavat kertoa äänestyslipuin, kenet he haluavat päättämään Suomen luterilaisen kirkon opista, toiminnasta ja tulevaisuudesta. Tarjolla on myös paikallisia ehdokkaita.
Tiina Rautiainen
Kustavin ja Taivassalon kirkkoherra
