Seurakunnassa puhaltavat monin tavoin uudet tuulet. Nuoria ja vapaaehtoisia halutaan entistä enemmän mukaan toimintaan.
MYNÄMÄKI. Mynämäen seurakuntaan kuuluvaan Mietoisten kappeliseurakuntaan haetaan kappalaista. Tuomiokapituli on julistanut viran haettavaksi ja valtuuttanut vt. kappalaisen Heli Nurmen toimimaan virkaa tekevänä kappalaisena kunnes virka täytetään vakinaisesti, kuitenkin enintään elokuun loppuun saakka.
– Mietoisten kappeliseurakunnan kappalaisen virka on monipuolinen, sillä työhön kuuluu kappeliseurakunnassa toimimisen lisäksi työtehtäviä koko Mynämäen seurakunnan alueella, kertoo viime vuoden lopulla Mynämäen seurakunnan kirkkoherraksi valittu Antti Kallio.
Mynämäen seurakunnan näkyvimmät työntekijät eli papit ovat siis osittain uusia kasvoja – vaan eivät täysin seurakuntalaisille tuntemattomia, sillä Kalliokin ehti hoitaa kirkkoherran pestiä ensin viransijaisena loppukesästä lähtien ja nyt virkaa tekevänä siihen asti, kunnes tuomiokapituli virallisesti nimittää hänet kirkkoherraksi helmikuun alusta lukien.
Kappeliseurakunnan asema monelle tuntematon
Monikaan ei tiedä, miten seurakunnat – ja etenkin kappeliseurakunnat toimivat nyky-Suomessa. Mietoisten kappeliseurakunta syntyi, kun Mietoinen liittyi Mynämäkeen kuntaliitoksessa. Seurakuntien päättäjät kokivat siinä tilanteessa, että Mietoisten seurakunnasta kannattaa tehdä kappeliseurakunta, joka on osa isompaa Mynämäen seurakuntaa.
– Kappeliseurakunta on monin osin täysin omatoiminen ja sillä on esimerkiksi oma kappelineuvostonsa, eli omat luottamushenkilöt, jotka tekevät toiminnasta päätöksiä, selittää kirkkoherra Antti Kallio.
Taloudellisessa mielessä kappeliseurakunta on kuitenkin emäseurakuntansa varassa.
– Kappeliseurakunnalla on aina esimerkiksi sama veroprosentti kuin emäseurakunnalla. Emäseurakunta myös asettaa kappeliseurakunnan vuosibudjetin, jonka varassa sitten kappelineuvosto toimii.
Vapaaehtoistoimintaa kehitetään järjestelmällisesti
Seurakuntia uhkaavat samat ongelmat kuin muitakin yhteiskunnallisia yhteisöjä. Väki vanhenee, syntyvyys on alhaista ja sitä myöten ihmiset vähenevät. Seurakunnille oman haasteensa tuo kirkosta eroamiset. Tilanne on radikaalisti muuttunut edelliseltä vuosisadalta.
– Väen väheneminen tuo isoja haasteita. Meilläkin oli vielä reilut kymmenen vuotta sitten neljä pappia, nyt enää kolme. Kun veroja maksavat ihmiset vähenevät, joudumme jatkuvasti tarkastelemaan muun muassa henkilöstömme määrää – rahat on saatava jotenkin riittämään seurakunnille määrättyyn tehtävään, pohtii Antti Kallio osin ongelmallistakin tilannetta.
Yhtenä keinona on vapaaehtoistoiminnan lisääminen.
– Olemme mukana Turun arkkihiippakunnan ”Realismi ja Toivo” -hankkeessa, jonka avulla pyritään lisäämään vapaaehtoistoiminnan merkitystä seurakunnissa.
Muutenkin Mynämäellä uudistetaan toimintaa ja erityisen vahvasti juuri nuorten suuntaan.
– Kokeilimme viime vuonna ensimmäistä kertaa ”Yö kirkossa” -tapahtumaa, joka oli suunnattu noin 10-vuotiaille lapsille. Heitä tuli kirkkoon yöpymään parikymmentä, ja tapahtuma oli heidän mielestään oikein jännittävä. Oli kiva nähdä, miten suosituksi uusi tapahtuma heti osoittautui.
Keväällä seurakunta puolestaan tarjoaa toimintaa vanhemmille koululaisille.
– Järjestämme yhteistyössä muiden nuorten kanssa toimivien yhteisöjen kanssa seurakuntakodin pihalla koulujen päättäjäisillan tapahtuman. Otamme tässä mallia Naantalista, jossa on ennenkin pidetty tällaisia ”Raitis koulupäätös” -tyyppisiä tapahtumia, kertoo Kallio.
Marko Vuosjoki
