Turun viimeinen kaupunginjohtaja Minna Arve näkee 2020-luvun Turussa vahvana muutoksen vuosikymmenenä, joka huipentuu kaupungin 800-vuotisjuhliin. Juuri alkaneen vuosikymmenen tärkeimmäksi asiaksi kaupunginjohtaja nostaa kaupunkilaisten osallisuuden lisäämisen.
Minna Arve
– Syntyi Turussa vuonna 1974
– Kasvoi ja kävi koulunsa Perniössä
– Liittyi kokoomukseen vuonna 1994
– Valmistui ensin sairaanhoitajaksi Turusta vuonna 1996
– Valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2004
– Toimi Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2010–2014
– Työskenteli kokoomuksen puoluesihteerinä vuosina 2014–2016
– Valittiin Turun kauppakamarin toimitusjohtajaksi vuonna 2016
– Aloitti Turun kaupunginjohtajana vuonna 2017.
TURKU. Vuonna 2029 Turku täyttää 800 vuotta. Tuleva juhlavuosi näkyy vahvasti koko vuosikymmenen strategisessa työssä. Kaupunginjohtaja Minna Arve näkee 20-luvun vahvana muutoksen vuosikymmenenä.
– Isoja asioita tapahtuu paljon ja kaikki luotaa tulevaan juhlavuoteen, Arve toteaa.
Tämän vuosikymmenen ykkösasiana hän nostaa esiin osallisuuden lisäämisen. Nykyisen osallisuutta kehittävän toiminnan rinnalle tulee tänä vuonna ainakin kaksi uutta toimintamuotoa: osallistava budjetointi ja kansalaisraati.
– Kansalaisraatia kehitetään yhdessä Åbo Akademin kanssa. Tarkoituksena on tuoda edustuksellisen demokratian rinnalle uusi päätöksentekomalli, jossa saadaan niiden kaupunkilaisten ääni kuuluviin, jotka eivät syystä tai toisesta ole suurimpaan ääneen mielipidettään kertomassa. Åbo Akademi on tehnyt aiheesta paljon tutkimusta. Heillä on malli, jonka avulla saadaan raatiin aidosti edustava otos turkulaisia, joka ei rajoitu vain joihinkin tiettyihin vaikuttajaryhmiin, Arve kertoo.
Kansalaisraati pääsee ruotimaan yleiskaavan osana olevaa liikennejärjestelmää.
– Liikkumiseen liittyvät asiat herättävät paljon tunteita kuntalaisten keskuudessa. Nyt päästään näkemään, miten raati näkee liikennejärjestelyt vuoteen 2029 asti. Käsittely painottuu keskustaan, sillä keskustan liikennejärjestelyt puhuttavat eniten, Arve taustoittaa.
Miljoona euroa osallistavaan budjetointiin
Osallistava budjetointi lähtee myös käyntiin tänä vuonna.
– Kyseessä on kaksivaiheinen malli, jossa turkulaiset saavat ensin ehdottaa erilaisia asioita eri alueille. Sitten toteuttamiskelpoisia ideoita työstetään viranhaltijoiden kanssa. Lopuksi kaikki yli 13-vuotiaat kaupunkilaiset pääsevät äänestämään vaihtoehdoista. Hankkeen kokonaispotti on miljoona euroa, josta osalle alueista on varattu 100 000 euroa ja 150 000 euroa niille alueille, joissa tarvitaan positiivista diskriminaatiota, kaupunginjohtaja esittelee.
Uusi hanke linkittyy vahvasti aluetyöhön, jota tehdään Turussa ahkerasti.
– Meillä on Turussa eniten eriytynyttä kaupunkirakennetta isoista kaupungeista. Siksi on tosi tärkeää tehdä työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen saavuttamiseksi, Arve linjaa.
Osana aluetyötä kaupunginjohtaja on käynyt tutustumassa Turun eri kaupunginosiin ja niiden ihmisiin kaupunginjohtajakierroksilla.
– Haluan, että minulla on suora kontakti asukkaisiin. Olen oppinut kierroksilla, että ihmiset ovat todella ylpeitä omista asuinalueistaan. Se on huikeeta! Missä tahansa käyn, niin ihmiset aloittavat aina kertomalla, miksi oma alue on hyvä paikka asua – ja sitten toki näytetään ne asiat, joita pitäisi kehittää, Arve kertoo.
Osallisuutta lisää myös pormestarimalli, johon siirtymisen myötä Minna Arve jää Turun viimeiseksi kaupunginjohtajaksi.
– Ensimmäinen pormestari valitaan kuntavaaleissa puolentoista vuoden päästä. Uuden mallin myötä turkulaisilla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, minkälaisilla kasvoilla ja ohjelmalla Turkua jatkossa johdetaan, Arve sanoo.
Työ kotikaupunkinsa johtajana on ollut Arvelle unelmaduuni. Lisäksi hän nauttii Turusta asukkaan silmin.
– Tämä on ihmisen kokoinen kaupunki, jossa arki on helppoa ja sujuvaa. Asun keskustan tuntumassa, jossa kaikki on kävelymatkan päässä, kehuu Arve.
Perheen kaksi tytärtä ovat vielä pieniä, mikä saa kaupunginjohtajan katsomaan Turkua myös äidin näkökulmasta.
– On pysäyttävää ajatella, että Aurajoen rannalla ollaan rakastuttu, saatu lapsia ja laitettu niitä kouluun jo satoja vuosia. Kirjastokortteli ja jokiranta ovat suosikkipaikkojani. Jokirantaa pitkin kävellessä parasta on historian kaiku ja sen limittyminen tulevaisuuteen – ja se, miten itse asettuu osaksi sitä historian ketjua, joka rakentaa tätä kaupunkia, hän pohtii.
Kaupunki kehittyy sataman suuntaan
Ihmisiä aktivoidaan myös kaupunkisuunnitteluun. Linnaniemen kansainvälinen ideakilpailu lähti liikkeelle tammikuussa.
– Toivottavasti sinne löytyy kiinnostavia ideoita. Linnaniemen alue on tulevaisuudessa meidän ehdoton helmi, joka kasvattaa Turun vetovoimaa, Arve ennustaa.
Linnaniemen alueelle rakennetaan ainakin Suomen historian museo – sekin juhlavuoteen 2029 mennessä. Lisäksi kaupunginjohtaja näkee, että ratikkalinjan toista päätä kannattaisi nyt suunnitella Linnaniemeen, kun Raisio ei ole osoittanut kiinnostusta hankkeeseen. Näin alue kehittyisi vahvemmin osaksi keskustaa, joka sekin on pian paremmassa kuosissa.
– Vuoden 2021 loppuun mennessä ydinkeskusta on valmis. Silloin on jo kaikki pinnat ja katualueetkin laitettu, ja ennen sitä myös uuden hotellin pitäisi valmistua, Arve kertoo.
Ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä!
Myös ilmastonmuutos on asia, joka ratkaistaan osallistamalla. Turku on osoittanut viime vuosina vahvaa ilmastojohtajuutta. Hiilineutraalius on sekin tavoitteena juhlavuoteen 2029 mennessä.
– Ilmastotyössä vähennämme päästöjä, vahvistamme hiilinieluja ja varaudumme ilmastonmuutokseen, Arve kertoo.
Arve uskoo, että ilmastonmuutos ratkaistaan nimenomaan kaupungeissa – yhteistyössä yritysmaailman ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Janica Vilen