Maamme vanhimpiin kuuluvan Raision kirkon rakentamisvuodeksi kerrotaan 1305. Historialliseen Seitsemän kirkon reittiin kuuluva kirkko kantaa Pyhän Martin, 300-luvulla eläneen ja keskiajalla tärkeäksi pyhimykseksi nousseen Martinus Toursilaisen nimeä.
HISTORIA. Mikael Agricola -seura on käynnistänyt hankkeen, jossa pyritään elvyttämään ja kehittämään teknologiaa hyödyntäen Seitsemän kirkon reitti, jota kutsutaan Suomen vanhimmaksi matkailureitiksi. Varsinais-Suomen Matkailuyhdistyksen vuonna 1938 aloittamalla reitillä tutustutaan Askaisten, Lemun, Maskun, Merimaskun, Nousiaisten, Naantalin ja Raision kirkkoihin.
– Tarkoituksena on viedä Seitsemän kirkon reitti sähköiseen muotoon. Sähköisestä kierroksesta voisi olla hyötyä esimerkiksi kouluissa. Se voisi lisätä myös yleistä mielenkiintoa, kun ei tarvitse lähteä konkreettisesti kiertämään näitä seitsemää kirkkoa, Mikael Agricola -seuran jäseniin kuuluva Raision kirkkoherra Sari Lehti kertoo.
Hanketta viedään eteenpäin Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen maakuntarahaston apurahan turvin.
– Hankkeella pyritään uudelleen elvyttämään Seitsemän kirkon reitti, joka on ollut unohduksissa vuosikymmenten ajan, Lehti jatkaa.
Raision krusifiksi tutkimuskohteena
Suomen vanhimpiin kirkkoihin kuuluva Raision kirkko vihittiin käyttöön tämänhetkisten tietojen mukaan vuonna 1305. Kirkko on nimetty Pyhän Martin eli Martinus Toursilaisen mukaan, jonka kuva on myös Raision kaupungin vaakunassa.
Raision kirkosta tekee erityisen kiinnostavan sieltä löytyvät harvinaiset esineet, joista näyttävin on Liedon mestarin työksi arveltu, 1300-luvun alkuun ajoitettu krusifiksi.
– Se on maamme suurimpia säilyneitä krusifikseja. Yleisenä ajatuksena on, että se on niin kutsutun Liedon mestarin työtä, mutta aiheesta saadaan lisätietoa tänä vuonna alkaneen, Turun yliopiston vetämän Muutoksen veistäjät -hankkeen myötä. Näihin teoksiin, joiden sanotaan olevan Liedon mestarin tekemiä, on perehtynyt aiheesta parhaillaan väitöstutkimusta tekevä taidehistorioitsija Katri Vuola, professori Markus Hiekkanen sanoo.
Poikkitieteellistä hanketta Muutoksen veistäjät – Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100–1600 rahoittaa Suomen Akatemia. Vuolan väitöskirjassa selvitetään Turun hiippakunnan kirkkoihin vuosina 1250–1400 tilattujen veistosten alkuperää sekä merkitystä katolisen kirkon hartaus- ja jumalanpalveluselämässä. Tutkimusta rahoittaa Koneen Säätiö.
Liedon mestari on taidehistorioitsija ja arkeologi Carl Axel Nordmanin (1892–1972) luoma henkilöhahmo, jolle on attribuoitu noin kaksikymmentä veistosta.
Paljon Raision kirkkoon kuulunutta esineistöä, kuten veistoksia ja lasimaalauksia, on säilössä Helsingin Kansallismuseossa.
Muistokivet kertovat kristillisestä historiasta
Jokilaakson asukkailla, entisaikojen raisiolaisilla on pitkä, ainakin tuhatvuotinen historia. Raision kirkkoherra Sari Lehti kertoo mahdollisesti 1100-luvulta peräisin olevista muistokivistä, jollaisia ei ole tavattu missään muualla päin Suomea.
– Täältä on löytynyt merkkejä kristillisyydestä lähes tuhannen vuoden takaa. Näihin merkkeihin lukeutuvat esimerkiksi Raision kirkon eteiseen asetetut kaksi muistokiveä. Emme varmasti tiedä, että ovatko ne siltä ajalta, kun vielä kansanusko taisteli kristinuskon kanssa. Toinen on selkeästi kristitty kivi, mutta toisessa on kuvattuna auringonkehrä ja eläimiä, Lehti kertoo.
– Ne eivät ole sama asia kuin ikivanhoilla haudoilla olevat hautakivet, vaan ne ovat todella muistokiviä. Joitakin yhtäläisyyksiä löytyy virolaiseen tekotapaan, mutta myös Ruotsista on löydetty samankaltaisia kiviä, Lehti lisää.
Nykyään kirkon sisääntuloaulassa esillä olevia graniitista veistettyjä kiviä on käytetty aikoinaan kirkon korjaustöissä.
– Toinen kivistä on ollut porraskivenä. Ne ovat menettäneet satojen vuosien kuluessa merkityksensä, mikä on ollut tavallista ympäri Eurooppaa tutkimuksen kohteena olleissa vanhoissa kristillisissä rakennuksissa. Samalla perimätieto siitä, kenen muistoksi kivet on pystytetty, on kadonnut, Lehti toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
