Tiesitkö, että tulppaanit olivat Suomessa joulukukkia ennen kuin ne yleistyivät ympärivuotisina leikkokukkina? Tai että lahjapaketit oli tapana sinetöidä vielä 1900-luvun alussa? Uudenkaupungin museosta saa nyt mainiota perinnetietoa suomalaisesta joulusta ja ennen kaikkea tunnelmallisen joulufiiliksen.
UUSIKAUPUNKI. Sunnuntaina 24. marraskuuta vietettiin paitsi Uudenkaupungin joulunavaustapahtumaa myös Uudenkaupungin museon joulunäyttelyn avajaisia. Näyttely on esillä aina 4. tammikuuta asti. Näyttely on rakennettu Wahlbergin taloon, eli vuonna 1870 valmistuneeseen porvariskotiin, jossa on asuivat aikanaan Fredrik ja Elisabeth Wahlberg.
Museotalon kalustetuissa huoneissa pääsee aistimaan 1800–1900-lukujen vaihteen uusikaupunkilaisen porvariskodin joulutunnelmaa. Alakerran huoneet on koristeltu muun muassa joulukukkasin, kynttilöin ja silkkipaperiruusuin. Pöydille on vaihdettu joululiinat ja kattauksista löytyy jouluisia herkkuja aina pipareista komeisiin krokaanijälkiruokiin.
– Näyttelyssä kerrotaan, millaista joulua tällaisessa kodissa on 1800-luvun lopulla vietetty. Monet nykyiset jouluperinteet syntyivät juuri silloin: joulukortit, joululahjat, pukki ja kuusi. Ensin ne yleistyivät kartanoissa, porvariskodeissa ja pappiloissa. 1860-luvulla kansakoulut yleistyivät ja niiden kautta myös moni jouluperinne levisi kaikkiin koteihin, kertoo museoamanuenssi Jonna Junkkila.
Kuusi ja kukat luovat tunnelmaa jouluun
Näyttelyssä on esillä kaksi joulukuusta. Isompi kuusi salissa on koristeltu lasikoristein, karamellein ja lipuin. Eri maiden lippujen lisäksi suureen rooliin pääsevät punakeltaiset raitaliput.
– Ne ovat ruotsinkielisten huvilalippuja, joita käytettiin paljon ruotsinkielisissä perheissä silloin, kun Suomen lippua ei vielä ollut, eli ennen vuotta 1918. Siihen saakka Venäjän lippu oli Suomessakin virallinen lippu, mutta sitä ei moni halunnut käyttää, kertoo Junkkila.
Kuusen latvassa on enkeli, joka oli yleinen latvakoriste komeissa kodeissa. Toki käytössä oli myös tähtiä ja muita latvakoristeita. Näyttelyn pienemmän kuusen latvaa koristaa lasinen latvakoriste. Niitä tehtiin Saksassa jo 1500-luvulla. Pienessä kuusessa on myös kreppipaperiruusuja. Muita suosittuja koristeita olivat muun muassa olkikoristeet, hopea- ja kultanauhat ja omenat.
Sipulikukat olivat suosittuja joulukukkia, sillä niitä pystyttiin hyötämään niin, että ne olivat kukassa juuri jouluna. Esimerkiksi tulppaanit olivat suomalaisissa kodeissa joulukukkia ennen kuin ne yleistyivät leikkokukkina. Muita suosittuja joulukukkia olivat hyasintit, joulukaktukset, kielot ja jouluruusut.
Jouluruokaa tarjoo kunnon väki…
Näyttelyssä on esillä 1800-luvun lopun perinteinen joulupöytä, joka muistuttaa paljon nykyistä. Tarjolla on muun muassa rosollia, sillisalaattia, laatikoita, lipeäkalaa, jälkiruokajäädykettä, juustoja, hedelmiä, kinkkua ja lihapiirakkaa.
Lisäksi näytillä on krokaanikoristeita, joita käytetään edelleen Ruotsissa hääjuhlissa. Kyseessä on siis mantelimassasta valmistettu juhlava leivonnainen, joka tehdään paistamalla pellillä taikinasta pursotettuja kuvioita, jotka yhdistetään sokerimassalla erilaisiksi rakennelmiksi. Juhlan päätteksi krokaanikoriste palotellaan ja syödään.
Näyttelyn sahramilla maustettuja joulupullia on leivottu muun muassa pukin parran ja Lucian kruunun muotoon. Myös neilikka-appelsiineja on nostettu esiin tuomaan saliin tunnelmaa ja tuoksua.
Itse valmistettuja ja sinetöityjä lahjoja
1800-luvulla lahjat toi pelottava sarvipäinen pukki, ja paketit oli lakattuja.
– Eli paketoinnin jälkeen sulatettiin sinettilakkaa. Sitä kaadettiin paketin päälle ja painettiin sinetti. Jos sinetti oli rikki, tiedettiin, että joku oli kurkannut pakettiin, kertoo Junkkila.
1800-luvun alussa herrasväen lahjat olivat itse valmistettuja esineitä, 1800-luvun puolivälistä alkaen lahjoja alettiin ostaa myös kaupoista: koruja, lasi- ja posliiniesineitä sekä kankaita. 1900-luvun alussa ulkomaisten liikkeiden myyntikatalogit levisi Suomeen. Saataville tuli muun muassa nukkeja, helistimiä, pelejä ja joululehtiä, joissa oli nykyiseen tapaan joulutarinoita ja vinkkejä joulun viettoon.
Lapsille tekemistä
Ennen joulua lauantaisin museossa voi myös askarrella joulukortteja (30.11.), heijastimia (7.12.), paperisydämiä (14.12.) ja joulukaramelleja (21.12.). Joulunäyttelyn lisäksi samalla lipulla pääsee tutustumaan Vähälapsena-näyttelyyn, joka kertoo lapsuuden historiasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Uudessakaupungissa sekä museon perusnäyttelyyn, joka pureutuu merenkulkuun Uudessakaupungissa.
Kaikissa näyttelyissä on otettu lapsikävijät huomioon. Joulunäyttelyssä voi muun muassa kuunnella Saga Björkmanin muistelua lapsuutensa jouluista 1900-luvun alussa. Niiden perusteella näyttelyyn on tehty muun muassa marsipaanipossuja ja -mansikoita.
Janica Vilen
