Pikkukunnan vireä urheiluseura on ihmetyttänyt kilpailjamäärillään ympäri Suomea.
VEHMAA. Vehmaan Kiisto on jo kunnioitettavaan 105 vuoden ikään ehtinyt urheilun yleisseura, jonka kilpailijamäärät ihmetyttävät suurissa valtakunnallisissa tapahtumissa.
– Vuoden 1966 Suurkisoissa meillä oli noin 200 hengen joukkue. Muiden seurojen väki ihmetteli, että ”minkäkokoinen paikkakunta se Vehmaa oikein on?”, nauroi luennon Vehmaan Kiiston historiasta keskiviikkona 25. syyskuuta pitänyt Aarne Lahtinen.
Lahtisen luento on yksi Vakkaopiston lukuisista mielenkiintoisista luennoista. Lahtisen historiakatsausta Vehmaan uudessa uljaassa koulussa kokoontui kuuntelemaan parinkymmenen ihmisen joukko.
Kiiston historiaa on myös koottu kattavasti kansien väliin. Olavi Isomäki on kerännyt seuran 70-vuotishistoriikin ja sadan vuoden taipaleen kunniaksi koottiin uusi historiikki, jonka viimeistelytyöt teki Nina Koskihaara.
Historian havinaa onkin säilytetty Kiiston toimistolla harvinaisen hyvin. Tallessa on jopa ensimmäisen kokouksen pöytäkirja. Kokous pidettiin 28. joulukuuta vuonna 1913.
Painotukset muuttuneet moneen kertaan
Yli sadan vuoden historian aikana seuran toimintaa on muokattu useaan kertaan. Alkuvuosina seuran toiminta keskittyi aikuisurheiluun, kun taas nykypäivänä seura on ensisijaisesti lasten ja nuorten kasvattiseura sekä kuntourheilun mahdollistava yleisseura. Toki kilpailullista menestystä on tullut aivan viime vuosinakin.
– Seura sai upean 100-vuotislahjan, kun vuoden 2014 Kalevan Kisoissa Jouni Marjaniemi voitti seiväshypyn Suomen mestaruuden, kertoi Lahtinen.
Lajikirjokin on muokkaantunut ajan hengen mukaisesti. Alkuvuosina voimistelu ja juoksu hallitsivat, nykyään Kiiston riveissä harrastetaan laajasti muun muassa yleisurheilua, palloilulajeja ja pyöräilyä.
Kiistossa ei ole hätiköity isojen päätösten kanssa. Seura sai oman logonsa vasta vuonna 1953, useiden vuosien harkinnan jälkeen.
– Merkin saaminen oli pitkä prosessi. Ainakin 5 tai 6 luonnosta hylättiin ennen kuin nykyinen logo sai lopulta hyväksynnän, kertoi Lahtinen.
Varainhankintatavat vaihtuneet
Kuten likimain kaikilla urheiluseuroilla, myös Vehmaan Kiistolla on ollut omat talousvaikeutensa – toki myös useat ”lihavat” vuodet. Varainhankinta on sekin kokenut vuosien varrella melkoisia mullistuksia.
– Alusta asti seuran varainhankintaan kuului tapahtumien järjestäminen. Ensimmäisinä toimintavuosina seuran aktiivit järjestivät näytelmiä VPK:n talolla, kertoi Lahtinen.
Näytelmien järjestäminen ja ennenkaikkea niihin harjoitteleminen söikin urheilijoiden harjoittelusta aikaa, ja sotien jälkeen varainhankinnassa otettiin uusi askel.
– Kiisto ryhtyi järjestämään tanssiaisia, ja etenkin 1960-luvulla tanssit olivat valtavan menestyksekkäitä.
Viime päiviin asti varainhankintaa on tehty muun muassa Kunniakierrosten avulla, mutta tänä vuonna ei vuodesta 1983 lähtien kahden vuoden välein pidettyä Kunniakierrosta enää järjestetty.
– Ajat muuttuvat, ja Kiistonkin toiminta on vahvasti muokkaantunut ajan hengen mukaisesti, kertoi Lahtinen.
Mukana sukkulaviestissä
Pikkukunnan vireän urheiluseuran toiminnasta voidaan nostaa vielä pari esimerkkiä. Varsinais-Suomen vaatimattoman talven vuoksi seura alkoi 1990-luvun puolivälissä järjestää hiihtäjille leirimatkoja Ylläkselle, ja vaikka pohjoisessa vietettiin aluksi vain kolme päivää, linja-autolastillinen innokkaita hiihtäjiä lähti silti matkaan. Valtavan kiinnostuksen vuoksi Ylläksen leiripäiviä lisättiinkin ensin neljään ja kolmantena leirivuonna viiteen. Ylläksen reissuja järjestettiin 17 vuotta peräjälkeen.
Ja kun yleisurheilun MM-mitaleista kilpailtiin edellisen kerran Suomessa, vuonna 2005, Kiisto oli myös näkyvästi esillä. MM-kisojen ”demossa”, jossa kilpailtiin muun muassa sukkulaviestissä, oli mukana 12 suomalaista urheiluseuraa. Yksi valituista oli Vehmaan Kiisto, joka palkittiin näin vireästä ja aktiivisesta toiminnastaan.
Marko Vuosjoki
