MIELIPIDE. Naantalin Tallipuiston kaavoitusasiassa niskan päällä oleva puoli on kokenut tärkeäksi puolustella päätöksiään lehtien sivuilla. On kohtuullista, että tässä polarisoituneessa kysymyksessä pääsevät ääneen myös toisenlaiset näkemykset.
Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän Tallipuiston kaavoittaminen Keskon kauppa- ja parkkipaikaksi on sujunut hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa. Äänestyksissä kaava-asia on edennyt yhden äänen marginaalilla tai tasatuloksin puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Konsernijaosto äänesti asiasta syyskuussa 2019. Jaosto päätti, ettei asemakaavan muutosehdotusta edistetä. Tällä kertaa lopputulos oli ilmeisesti väärä. Tallipuiston kaava otettiin kaupunginhallitukseen, jossa päätettiin asemakaavaehdotuksen näytteille asettamisesta yhden äänen enemmistöllä.
Äänestyksissä Tallipuiston säilyttämistä ovat puolustaneet SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset.
Tallipuiston kaavan herättämän laajan kuntalaisvastustuksen johdosta teetettiin Naantalissa loppukeväästä 2019 kaupunginjohtajan aloitteesta kaupallinen selvitys eri rakennuspaikoista. Selvityksen lopputuloksen kaupunginjohtaja julisti samassa Rannikkoseudun jutussa, jossa kertoo selvitystyön aloittamisesta (Rannikkoseutu 12.3.2019). Kaupunginjohtajan mukaan Tallipuisto on ainut mahdollinen paikka. Konsulttityönä tehty selvitys oli siis kallista turhuutta, kun tulos oli ilmoitettu jo etukäteen.
Kaupallisen selvityksen tekemisessä ilmentyy koko prosessin perusristiriita: kaupallinen selvitys laadittiin, nimensä mukaisesti, vain ja ainoastaan kaupallisista lähtökohdista. Muilla arvoilla ei selvityksessä ollut sijaa. Naantalia kehitetään kaupallisuuden ehdoilla. Tässä rytinässä ovat kaupungin strategia, ympäristöohjelma, eri lautakunnissa esitetyt näkemykset sekä lukuisat asiasta jätetyt kuntalaismielipiteet ja huomautukset olleet pala virtuaalista paperia. Esimerkiksi ympäristöohjelmassa ja sen laatimiseksi järjestetyissä kuntalaispajoissa on nimenomaan korostettu harvojen kaupunkimetsien merkitystä ja säästämistä rakentamiselta.
Manner-Naantalin osayleiskaavan maisemaselvityksessä (10.2.2015) todetaan Naantalin maiseman ominaispiirteitä olevan maisemassa hyvin erottuvat metsäiset kalliomäet, jotka vaikuttavat huomattavasti maisemakuvaan. Ne jäsentävät kaupunkiympäristön maisematilaa ja suojaavat asuntoalueita ympäristön häiriötekijöiltä. Samassa yhteydessä Tallipuiston on todettu olevan maisemallisesti merkittävä kalliomäki. Yleiskaavan maisemasuunnitelmassa osalla Tallipuistoa, sen korkeimmalla kohdalla on merkintä: Ei suositella rakentamista maisema- ja virkistyskäytön kannalta.
Nyt ei muita vaihtoehtoja rakentamiselle haluta edes nähdä ja kiire on kauhea. Odottaa ei voi. Tallipuisto on räjäytettävä kaupaksi, parkkipaikaksi ja kuuden metrin kallioleikkaukseksi. Tällaista kehitystä maailman vastuullisimmaksi kauppaliikkeeksi valittu Kesko on Naantalissa aktiivisesti edistämässä. On huono vitsi, että Tallipuisto säilyy massiivisen louhimis- ja tasoitusprojektin jäljiltä edelleen virkistyskäytössä ja maisema-arvoiltaan ennallaan. Usko sanahelinän voimaan on järkkymätön.
Samalla on kaikunut kuuroille korville ajatus siitä, että kaupungin luontokohteilla olisi muutakin kuin käyttöarvoa. Kaupunkimetsät ovat niukkuushyödykkeitä, joilla on itseisarvonsa metsänä sekä tärkeää maisemallista arvoa kaupunkikuvan pehmentäjänä. Puhumattakaan Tallipuistoon rakentamisen vaikutuksista kaupunkirakenteen hajottamisessa.
Naantalin kaupungin strategiassa korostetaan kuntalaisvaikuttamista ja demokratian uusia muotoja. Tallipuiston säästämiseksi laadittiin kesällä 2019 kuntalaisaloite. Aloite keräsi kesän lomakauden aikana parissa kuukaudessa 550 osallistujaa. Aloite on ensimmäinen Naantalissa jätetty kuntalaisaloite, joka on kerännyt osallistujia asian valtuustokäsittelyyn vaadittavan määrän. Tallipuiston kauppakaavaa on tästä huolimatta edistetty ilman aikalisiä. Valtuustokäsittelyä aloitteelle on suunniteltu vasta tammikuulle 2020.
Ehkä kannattaakin säästää kuntalaisvaikuttaminen Naantalissa vain kivoihin ja vähämerkityksisiin asioihin. Järjestetään vaikka äänestys siitä, pystytetäänkö kallioleikkauksen harjalle panssariaita vai Tallipuiston historiasta Karvetin tilan hakamaana muistuttava perinteinen, suomalainen riukuaita. Turvallisuudesta tinkimättä.
Mikko Haapala ja Nils Grönberg
puoluepoliittisesti sitoutumattoman Pro Tallipuisto –ryhmän puolesta
