Turun Kirjamessuilla Runo-Kaarinan tämän vuoden voittaja hurmasi ihmiset taitavalla ja varmalla lausunnallaan. Ensi viikolla hänen runoesityksensä pääsee kuulemaan Kaarina-talossa, jossa on esillä myös hänen sanataidenäyttelynsä.

Tiesitkö?

Aiempiin Runo-Kaarinan voittajiin lukeutuvat muun muassa Reetta Niemelä (1997), Arto Lappi (2001), Raisa Jäntti (2015) ja tasavallan presidentin puoliso, runoilija Jenni Haukio (1999), joka on myös Runo-Kaarina-kilpailun suojelija.

KIRJALLISUUS. Vuodesta 1994 järjestettyyn valtakunnalliseen Runo-Kaarina-esikoiskokoelmakilpailuun tuli keväällä 2019 pitkälti toistasataa käsikirjoitusta, joista voittajaksi selviytyi espoolaisen Ilkka Tahvanaisen (s.1968) käsikirjoitus.

Voittaja palkittiin 4. lokakuuta Turun Kirjamessuilla ja 17. lokakuuta kello 17.30 hän esiintyy Kaarina-talossa. Luvassa on runoesityksiä juuri julkaistusta kokoelmasta ja keskustelua runoista.

Tahvanainen tulee esiintymään Kaarinaan uudelleen ensi vuonna 12.−15. helmikuuta järjestettävän Runo-Kaarina-festivaalin yhteydessä.

Runoja putkiremontista

Kaarinan kaupungin kustantama Tahvanaisen esikoiskokoelma kantaa nimeä putkista ja virtauksista.

– Muutama vuosi sitten jouduimme linjasaneerauksen kouriin. Remontin aikana kiinnostuin siitä kielestä, jota käytettiin remontti-infoissa ja tiedotteissa. Niistä se oikeastaan lähti! Tykkään kaivaa uusia merkityksiä sanoille ja miettiä, miten lauseet asettuvat ja miltä ne näyttävät, runoilija kertoo.

Tahvanaisen monipuolinen kiinnostus kieltä kohtaan kuuluu kokoelmassa:

– Putkista ja virtauksista on myös kielitietoinen kirja, joka avautuu moneen suuntaan. Se antaa vihjeitä, ei kerro suoraan. Uskaltaisin sanoa, että se on jossain kohdin jopa hauska. Tarinan keskiössä on ihminen, joka joutuu järjestelmän, jonkun ulkopuolisen asian, uhriksi. Tässä tapauksessa rakennusfirma ottaa vallan ihmisen elämästä, ja ihminen joutuu hajoavan ympäristön keskelle, runoilija kertoo.

Yli 20 vuotta runoutta

Tahvanainen on kirjoittanut runoja yli 20 vuotta.

– Olen varhaiskasvatuksen asiantuntijana kirkkohallituksessa, ja työhöni kuuluu paljon kirjoittamista. Töissä joudun koko ajan olemaan sanoistani vastuussa. Kaiken pitää olla perusteltua, mutta runoudessa voin sanoa mitä vain, hän iloitsee.

Messuilla runoilija hurmasi yleisönsä taitavalla ja varmalla lausunnallaan.

– Minulle on satoja keikkoja taustalla. Olen esittänyt muun muassa kolme monologia. Ne ovat olleet koko illan esityksiä muusikoiden ja tanssijoiden kanssa. Lisäksi olen kilpaillut poetry slam -runokilpailuissa omilla runoilla, hän kertoo.

Tällä kertaa esikoisrunokokoelma oli siis konkarin kirjoittama.

– Suomessa runouden julkaiseminen on aika haastavaa. Isot kustantamot eivät julkaise runoutta enää juuri ollenkaan, sillä ihmiset ostavat runokirjoja aika vähän. Tämä on nyt mahtava paikka tehdä itseni myös kustantamoille tutuksi, hän toteaa.

Runonäyttely jatkuu lokakuun loppuun

Ilkka Tahvanaisen runoista ja muusta sanataiteesta on koottu näyttely Kaarina-taloon. Näyttely on esillä lokakuun loppuun asti.

– Joskus sanoilla on oma tahto, ne navigoivat tekijänsä paikkaan, jota ei tiennyt olevan. Kaarina-talossa voit lukea runoreittiteoksia, joissa arkiset huomiot asemoituvat kuvitteelliselle reitille, Tahvanainen sanoo.

– Ne ovat vähän kuin karttoja, joissa reittien varrella on aforistisia havaintoja, hän selittää.

Näyttelyssä on myös Suomen presidenttien sanallisia muotokuvia.

– Olen jokaisen kohdalla miettinyt, mikä esine kuvaisi parhaiten presidenttiä. Halonen on käsilaukku, Ahtisaari on laastari, Mannerheim on saapas ja Koivisto on lentopallo, Tahvanainen kertoo.

Mukana on lisäksi pari suurempaa kollaasimaista teosta, joissa volyymi on rakennettu runoa toistamalla. Teoksissa toistuvat myös kuvat Markku Uiton maalauksista.

Vahvasti omaääninen kokoelma

Voittajan valitsi kirjailija Kari Levolan vetämä raati, johon kuuluvat vuoden 2015 Runo-Kaarina-voittaja Raisa Jäntti, vuoden 2014 voittaja Mirka Mattheiszen, kirjailija Tommi Parkko sekä Kaarinan kaupungin edustajat: kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Ritva Nurminoro, kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola ja vapaa-ajan lautakunnan edustaja Kirsi Lehto.

– Kilpailuun tuli taas yli sata kokoelmaa ja taso oli hyvä. Tämä erottui poikkeuksellisuudellaan ja valmiudellaan. Siinä näkyi, että kirjoittaja oli tehnyt pitkään töitä ja löytänyt oman äänensä. En muista lukeneeni toista kokoelmaa, jossa aiheena on putkiremontti. Runoissakin on remontin tuntu, Levola kehuu.

Janica Vilen