Taivassalon 100-vuotias seurakuntakoti rakennettiin vuonna 1919 rovasti Osmo Aimo Salmisen vahvalla panostuksella. Talon historiaa juhlistettiin sunnuntaina 25. elokuuta.
TAIVASSALO. Vuonna 1919 rukoushuoneeksi rakennettu Taivassalon seurakuntakoti valmistui pitkälti rovasti Osmo Aimo Salmisen ansiosta. Tarkoituksena oli rakentaa rukoushuone tukemaan seurakunnan toimintaa.
– Seurakuntakodin rakentumisesta saadaan kiittää Osmon vahvaa panostusta. Hän oli vahva vaikuttaja paitsi kirkollisessa elämässä, myös kunnallisessa ja taloudellisessa elämässä, kertoo Taivassalon seurakunnan vt. kirkkoherra Tiina Rautiainen.
Varmistaakseen seurakuntakodin rakentamisen Osmo Salminen osti Mussalon Isontalon tilan ja lahjoitti sen seurakunnalle. Rakennuksen hirret kerättiin pitäjältä ja Vehaksen saha teki töitä seurakunnalle alennettuun hintaan.
Käyttö vähentynyt
Nykyään seurakuntakodilla järjestetään muistotilaisuuksia – noin kerran kuukaudessa – sekä lisäksi tiloissa kokoontuvat Taivassalon Eläkeläiset kuukausikokouksiinsa ja viikoittain harjoitteleva kirkkokuoro.
– Käyttö on vuosien varrella vähentynyt, sillä aiemmin seurakuntakodilla pidettiin muun muassa rippikouluja, kirkkoneuvoston ja -valtuuston kokouksia, lähetyspiirejä, eläkeläispiirejä, päiväkerho sekä tyttö- ja poikakerhot, kertoo Rautiainen talon mittavasta aiemmasta käytöstä.
Toissa sunnuntaina seurakuntakodilla pidetyssä talon 100-vuotista taivalta juhlistavassa jumalanpalveluksessa ja sen jälkeisessä kirkkokahvitilaisuudessa muisteltiinkin talon historiaa ja talon moninaisia käyttötarkoituksia. Muistoja oli erityisesti rippikouluista, sillä monet juhlaan kerääntyneet ihmiset ovat käyneet rippikoulunsa nimenomaan seurakuntakodissa.
Kohtalo on vielä avoin
Toiminta seurakuntakodilta on siirtynyt muihin seurakunnan käyttämiin tiloihin, kuten keskustassa olevaan, kunnan omistamaan Loisteeseen ja Mansikkakarin leirikeskukseen.
Satavuotiaan rakennuksen tuleva käyttö onkin tällä hetkellä avoin, sillä talolle on haettu Museoviraston suojelua.
– Uusi seurakuntakeskus on valmistumassa ensi vuoden maaliskuussa, ja tarkoituksena on siirtää seurakunnan toiminta uusiin tiloihin, kertoo Tiina Rautiainen.
Seurakunnan intresseissä ei luonnollisesti ole talon asettaminen suojelukohteeksi, sillä se rajoittaisi tulevaa käyttöä rajusti. Talon myynti esimerkiksi jonkun perheen kodiksi voisi jopa kariutua suojelukohteen erikoisasemaan.
– Asia on käsittelyssä korkeimmassa halllinto-oikeudessa, josta tulee lopullinen päätös. Ennen sitä seurakuntakodin kohtalo on täysin auki.
Seurakuntakoti onkin nyt ollut sata vuotta sen alkuperäistarkoituksen mukaisessa käytössä, mutta seuraavat sata vuotta ovat suuri kysymysmerkki.
Marko Vuosjoki
