Sunnuntaina 1. syyskuuta tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun Sukselan koulu Paimiossa suljettiin. Sen kunniaksi Sukselan kyläyhdistyksen maaseutumarkkinoilla vedettiin koulukierroksia, joilla ihmiset pääsivät tutustumaan vuosina 1901–1969 toimineen kyläkoulun historiaan.
PAIMIO. Sukselan vanhalla koululla vietettiin maaseutumarkkinoita sunnuntaina 1. syyskuuta. Poniratsastuksen, musiikin kuuntelun, ostosten ja eläinten rapsuttelun lomassa tämän kesän luultavimmin viimeistä hellepäivää pääsi piiloon Sukselan vanhan koulun yläkertaan – vanhaan koululuokkaan ja voimistelu/puutyösaliin.
Koulukierroksen veti Antti Salamäki Paimion Perinneyhdistyksestä.
– Sukselan koulu on yksi Paimion vanhimpia kouluja. Vuonna 1898 Paimio jaettiin viiteen koulupiiriin. Sukselan koulun rakentamispäätös tehtiin 1899 vuodelle 1901, hän kertoo.
Koulutyö alkoi syyskuun lopulla 1901. Opettajaksi valittiin Hilda Laaksonen Sauvosta. Hän opetti Sukselan lapsia 41 vuotta.
– Tarina kertoo, että hän oli melkoisen tuima täti. Jos laulu ei kuulunut, niin opettaja nosti tukasta niin että meinasi päänahka irrota, Salamäki sanoo.
Koulun keittola aloitti toimintansa 1918.
– Sisällissodan aikana oli ruuasta pulaa, joten kouluruoka oli yksi houkutin lapsille tulla kouluun. Rikkaiden lapset maksoivat ruuasta, mutta köyhien lapset saivat ruuan ilmaiseksi, Salamäki kertoo.
Vuonna 1924 tehtiin suunnitelma laajennuksesta. Laajennus valmistui vuonna 1925. Silloin saatiin kouluun asunto opettajalle ja lisää tilaa oppilaille. Alakoululaiset opiskelivat yläkerrassa ja yläkoululaiset alakerrassa.
Karttakepin viuhuminen loppui 50-luvulla
Myös Sukselan koulun viimeisen opettajan Mikko Kaiturin vanhin poika Pentti Kaituri kävi kierroksella kertomassa omia muistojaan.
– Edellisellä opettajalla oli musta puku päällä ja kravatti kaulassa. Isäni taas oli maatalon poika Paattisilta. Heti kun hänet valittiin tänne (vuonna 1955), hän huomasi koulua ympäröivät pellot. Hän meni heti katsomaan maita ja huomasi, että ne pitää lannoittaa. Hän lähti naapureilta kysymään lantaa. Kylän ihmiset ihmettelivät, että millainen opettaja tänne oikein on tullut, kun se ajaa paskaa pelloille. Mahtaako mikään oikea opettaja ollakaan? Kaituri naurahtaa.
Hänestä opittiin kuitenkin nopeasti pitämään – sekä koululaisten että vanhempien keskuudessa. Hänen tuloonsa loppuivat myös tukkapöllyt ja karttakepin viuhuminen.
Kaituri perusti kouluun myös jalkapallokentän, joka talvisin toimi luistelukenttänä. Samalle kentälle kokoontui sunnuntaina kymmeniä markkinamyyjiä ja sadoittain ihmisiä.
Kaiturille koulu on rakas toki myös siksi, että se toimi vuosia hänen kotinaan.
– Me nukuttiin siskon kanssa peräkamarissa. Sieltä johti ovi suoraan ala-aulan eteiseen, josta pystyi huonolla ilmalla oikaisemaan kouluun, hän kertoo.
Kyläyhdistyksen tukikohta
Sukselan koulussa oli parhaimmillaan 82 oppilasta vuonna 1931. Kaiturin tullessa oppilaita oli enää kolmisenkymmentä ja lopulta koulu suljettiin 1. syyskuuta 1969. Sen jälkeen se on toiminut muun muassa kirjastona ja kansalaisopiston tilana. Nykyisin se on Sukselan kyläyhdistyksen (perustettu 1993) tukikohta. Vuosittaisten maaseutumarkkinoiden lisäksi siellä järjestetään muun muassa joulumarkkinat ja yksityistilaisuuksia.
Janica Vilen
