Yrittäjät saivat vinkkejä erilaisten tukien hakemiseen ja työllistämiskynnyksen madaltamiseen Nousiaisissa.
NOUSIAINEN. Nousiaisten Yrittäjät kokoontuivat tiistaina 27. elokuuta kunnan kanssa iltatilaisuuteen Nousiaisten vanhalle asemalle, jossa eri alojen ihmiset esitelmöivät yrittäjille yritystuista ja palkkausta helpottavista malleista.
Nousiaisten Yrittäjien puheenjohtaja Marjaana Norrgård kertoo, että erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen aiheuttaa yrittäjille harmaita hiuksia laajalla rintamalla.
– Olemme saavuttaneet yrittäjien kanssa isoja voittoja: Vuoden alusta voimaan astunut sairausvakuutuslain muutos lyhensi yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaikaa neljästä päivästä yhteen päivään. Lisäksi yrittäjien puolisoiden työttömyysturva parani. Seuraava tavoite on sitten saada jotain helpotusta erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, Norrgård kertoo.
Norrgård on ollut yrittäjänä perinnerakentamisalalla jo lähes 19 vuotta. Hän kokee, että yrittäjäyhdistykseen kuulumisesta on ollut hänelle valtavasti hyötyä.
– Meillä on järjetön määrä etuja – paikallisia ja valtakunnallisia. Saan jäsenmaksuni moninkertaisesti takaisin vuoden aikana. Yrittäjillä on muun muassa ilmainen lakipalvelu, voimme tarkistaa luottotiedot maksutta, lisäksi on vakuutusetuja, koulutuksia ja tällaisia tilaisuuksia kuin tänään, hän listaa.
Nousiaisissa yrittäjät ovat järjestäytyneet hyvällä prosentilla. Yhdistykseen kuuluu 110 jäsentä.
– Ajamme nimenomaan pienyrittäjien ja mikroyrittäjien asemaa. Paikallisesti käymme keskustelua kunnan kanssa ja vaikutamme yritysten mahdollisuuksiin täällä, hän kertoo.
Oppisopimuksella monta puolta
Nousiaisten etsivä nuorisotyöntekijä Taru Leppimäki kertoi yrittäjille oppisopimuksen mahdollisuuksista.
– Oppisopimuksessa opiskelija on 80 % töissä, ja 20 % ajasta hän opiskelee. Hänelle tulee maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka, Leppimäki tiivistää.
Sitä moni ei tiennyt, että opiskelijan voi ottaa oppisopimukseen myös lyhyeksi aikaa – vaikka vain kuukaudeksi. Silloin opiskelija suorittaa tutkinnostaan oppisopimuksella vain jonkin tietyn osan. Oppisopimuksesta saa myös pienen porkkanan:
– Perustutkintoa suorittavasta opiskelijasta saa 200 euroa kuussa ja erityistutkintoa suorittavasta 100 euroa, Leppimäki kertoo.
Lisäksi oppisopimusopiskelua kannattaa Leppimäen mukaan hyödyntää nykyisen henkilöstönsä kouluttamiseen.
– Ja myös yrittäjä itse voi opiskella oppisopimuksella – joko omaa alaansa tai vaikka yrittäjän ammattitutkinnon. Silloin hän hoitaa yritystään normaalisti ja sen lisäksi opiskelee joko oppilaitoksessa, etänä tai verkko-opintoina, Leppimäki selittää.
Palkkatukea ja työkokeiluja
Akselin sosiaaliohjaaja Kati Markkanen puolestaan kertoi palkkatuesta ja työkokeilusta.
Palkkatuetun tuen tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille silloin, kun hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus.
– Palkkatukea voi saada, jos palkkaa työttömän työnhakijan. Sitä voi saada korkeintaan 50 % palkasta, maksimissaan 1 400 euroa. Palkkatuen määrä riippuu työttömän työkyvystä. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän palkkaamisesta saa usein sen korkeimman 50 %. Palkkatukioikeus ja -prosentti pitää aina varmistaa työkkäristä ennen sopimuksen tekoa, Markkanen ohjeistaa.
Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen sekä oppisopimuskoulutukseen. Työsuhde voi olla myös osa-aikainen. Tukea myönnetään yleensä puoleksi vuodeksi kerrallaan.
– Palkkatukilaista voi hakea työkkärin kautta. Silloin työkkäri vinkkaa työnhakijoille paikasta ja halukkaat ottavat yhteyttä työnantajaan ja sopivat haastatteluajan, Markkanen neuvoo.
Työkokeilupaikan tarjoamiseen on työnantajilla vielä matalampi kynnys.
– Silloin työnhakija kokeilee alaa yrityksessä työmarkkinatuella. Työnantajalle ei tule siis ollenkaan palkkakuluja. Työkokeilusopimuksen voi tehdä maksimissaan puoleksi vuodeksi, Markkanen kertoo.
Valtakunnallinen työttömyysaste oli heinäkuussa 6,0 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nousiaisissa työttömyysaste on vaihdellut 4–5 prosentin välillä.
Yritystukia maaseudun kehittämiseksi
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Piia Poikonen kertoi puolestaan yritystuista, joita myönnetään maaseudun kehittämiseksi.
– Haluamme ylläpitää maaseudun elinvoimaa, jotta tänne tulisi uusia yrityksiä tai jotta nykyiset yritykset pystyisivät tekemään uusia investointeja, hän kertoo.
Turun seudulla jaossa on vuosittain noin 300 000 – 350 000 euroa. Tukimuotoja on muun muassa investointituki, joka voi olla 20 % kokonaiskustannuksista.
– Lisäksi on yrityksen perustamistuki, joka voi olla 5 000 – 35 000 euroa. Silloin yrityksen pitää joko palvella asiakkaita koko maakunnan alueella tai olla kuntansa ensimmäinen kyseisen alan yritys. Perustamistukea ei voi saada, jos se vääristää kilpailua, kertoo Poikonen.
Lisäksi tukea voi saada muun muassa asiantuntijapalveluna toteutettavaan tutkimukseen, korkeintaan 50 % kustannuksista.
– Lisäksi tuemme myös yritysten ryhmähankkeita. Yhdistykset ovat osanneet hyödyntää meitä hyvin, mutta yritystukiin varattu raha ei ole koskaan päässyt loppumaan, Poikonen vinkkaa.
Janica Vilen
