Liedon perhekeskuksen toiminnalla tavoitellaan nykyistä sujuvampia lasten, nuorten ja perheiden varhaisen vaiheen tukipalveluja. Perhekeskus ei ole yksi rakennus, vaan se jalkautuu monialaisesti ympäri Liedon kuntaa. Toiminta alkaa toden teolla vielä kuluvan vuoden aikana.
LIETO. Liedossa käynnistetään parhaillaan uudenlaista perhekeskustoimintaa. Perhekeskus käsittää palvelujen kokonaisuuden, joka sisältää lapsille ja perheille suunnattuja hyvinvointia ja kehitystä edistäviä varhaisen tuen ja hoidon palveluita. Toiminta pääsee todella käyntiin vuodenvaihteeseen mennessä. Samalla aikataululla asiakkaiden käyttöön tulee sähköinen palvelukartta ja nettisivusto.
Ohjausryhmässä vaikuttavat sivistyspalveluiden toimialajohtaja Laila Mäkelä, varhaiskasvatusjohtaja Elina Lindholm, neuvolapalveluiden ylilääkäri Kaarina Koskinen, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Krista Ryödi, sosiaali- ja terveyspalveluiden vs. toimialajohtajana toimiva Marja-Leena Brander sekä elokuussa uutena työntekijänä aloittanut perhekeskuksen palvelukoordinaattori Maija Winqvist.
– Liedon perhekeskus toimii monialaisesti varhaiskasvatus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden, sivistys- ja kulttuuripalveluidenyhteistyöllä niin, että myös nuoriso- ja vapaa-aikapalveluilla on osansa toiminnassa, Ryödi kertoo.
– Myös kolmas sektori on mukana hyvin laajalti, mikä näkyi jo hienosti syyskuun alussa Liedon liikennepuistossa pidetyssä Lapsiperheiden karnevaalitapahtumassa, jossa esiteltiin perhekeskuksen toimintaa, Winqvist toteaa.
Avainsanoina verkostomaisuus ja tavoitettavuus
Perhekeskus vastaa lapsiperhepalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta varhaista apua tarjoamalla. Toimintaa toteutetaan verkostomaisesti ja jalkautuvina palveluina tiiviissä yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin kanssa.
– Toimintatavalla tarkoitetaan sitä, että perheen tarvitsema apu ja tuki on saavutettavissa siellä, missä he ovat. Meillä ei ole yhtä perhekeskustaloa, yhteistä kattoa, vaan useampia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, Marja-Leena Brander sosiaali- ja terveyspalveluista sanoo.
– Uusi toimintamalli vaatii luovia ratkaisuja yhteistyön kehittämiseksi. Kun toimijat eivät ole saman katon alla, niin työntekijöiden on ehkä alkuun vaikeaa hahmottaa, mitä palveluita perhekeskus sisältää, perhe- ja sosiaalipalveluiden Ryödi jatkaa.
Ammattilaisten verkostossa on monia hyviä puolia.
– Ideana on se, että pyritään ratkaisemaan asioita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kevyemmillä toimenpiteillä, jotka ovat myös tietysti edullisempia. Monta kertaa on niin, että asiakas ei välttämättä tiedä kaikista palveluista, joita meillä on tarjolla. Tällä mallilla voidaan lähteä asiaa ratkaisemaan samantien asiantuntijaverkostossa, kunhan saamme perheiltä luvat, niin heidänkin palveluketjunsa etenee huomattavasti helpommin, sivistyspalveluiden Laila Mäkelä kertoo.
Ohjausryhmän jäsenet pitävät tärkeänä mallia, jossa asiakasta ei juoksuteta luukulta luukulle tai soittamaan toiseen paikkaan.
– Se tarkoittaa sitä, että verkostomme ottaisi kopin siellä, missä huoli ensimmäisenä herää. Eli mahdollisuus apuun on siellä, mihin perhe kysymyksineen hakeutuu, Ryödi selventää.
Sähköinen palvelukartta toiminnan tueksi
Liedon perhekeskus tarjoaa myös sähköisiä palveluita.
– Tulossa on konkreettinen palvelukartta, johon on koottu tarjolla olevien palveluiden kuvaukset ja yhteystiedot sekä kunnan että järjestöjen osalta. Se rakennetaan sähköiseksi, jotta sitä voidaan päivittää tarpeen mukaan, Brander kertoo.
– Ensimmäinen versio palvelukartasta on tehty meille ja toinen valmistuu asiakkaille. Sähköiset palvelut ovat tärkeitä, sillä niitä käytetään kaikkein eniten. Perhekeskukselle on siis tulossa myös oma nettisivu, Ryödi lisää.
Perhekeskus on konkreettinen esimerkki osana sote-uudistusta tavoitellusta yhteistoimintamallista.
– Olimme mukana Lupa auttaa!-hankkeessa, jossa maakuntaan oli tarkoitus perustaa perhekeskuksia. Meillä oli kolme eri työryhmää, ja jäimme vähän odottamaan, että missä vaiheessa maakunnallisen perhekeskuksen perustaminen on. Maakunnallinen perhekeskus ei ollut kuitenkaan Lietoon tulossa, joten päätimme perustaa sellaisen itse, Ryödi taustoittaa.
– Lieto on sopivan kokoinen kunta, ei liian iso eikä pieni, sellainen, että asiakkaat tuntee ja verkostomme työ on sujuvampaa, Mäkelä sanoo.
Vaikka koko Liedon kunta toimii periaatteessa perhekeskuksen kohtaamispaikkana, palvelukoordinaattorille on varattu palvelupiste kunnantalon ala-aulaan.
Katariina Mäkinen-Önsoy
