Naantalissa sijaitsevaa Tallipuiston metsää käyttävät muun muassa kaupungin harrastekerholaiset, koululaiset sekä vanhempi väestö. Metsän säästämisestä kuntalaisaloitteen perustanut Mikko Haapala muistuttaa kuitenkin myös metsän itseisarvosta – luontoympäristöä ei hänen mukaansa voi arvottaa pelkästään käyttöasteen mukaan.
NAANTALI. Naantalilaisen Mikko Haapalan perustamaan ”Tallipuisto säästettävä kaupparakentamiselta” -kuntalaisaloitteeseen ehtii osallistua vielä noin viikon verran. Haapala teki aloitteen sähköiseen kuntalaisaloitepalveluun kesäkuun puolessa välissä.
Tällä hetkellä aloitteeseen on osallistunut 514 henkilöä.
– Osallistujia on siis koossa tarvittava määrä aloitteen saattamiseksi valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely edellyttää nimittäin sitä, että aloitteeseen on osallistunut kaksi prosenttia kunnan asukkaista. Toki mitä isompi osallistujamäärä, sen parempi, Haapala kertoo.
– Eli varmaa on, että aloite etenee kaupunginvaltuustoon, jossa se on käsiteltävä puolen vuoden sisällä, Haapala lisää.
Kuntalaisaloite ottaa kantaa Naantalin kaupungin Rambollilta tilaamaan kaupalliseen selvitykseen, jossa yhdeksi uudeksi kauppapaikaksi on esitetty Tallipuiston tonttia. Työn taustalla on Ruonan yhdystien asemakaavaprosessi, joka mahdollistaisi uuden noin 3 000 kerrosneliömetrin kokoisen myymälän sijoittumisen alueelle.
– Yleiskaavassa osa Tallipuiston alueesta on osoitettu kaupallisten alueiden kohteeksi ja osa lähivirkistysalueeksi. Aloitteella haemme muutosta kaavaan, joko yleiskaavaan tai asemakaavaan. Jos tuo kallio räjäytettäisiin puoliksi, niin siihen syntyisi korkea kallioleikkaus, minkä päälle tulisi rakentaa teräsaita, ettei kukaan putoa kalliolta kaupan takapihalle. Sitä voi miettiä millainen maisemallinen elementti se on verrattuna nykytilanteeseen, Haapala toteaa.
Luonnolla oma itseisarvonsa
Aloitteen takana on ryhmä naantalilaisia, jotka jakavat huolen kaupunkiluonnon tilasta.
– Porukassa on ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Omat taustani ovat ympäristö- ja luontoasioissa. Kaupunkiluonto on sellainen osa ympäristöä, mitä ihmiset eivät ole vielä aivan hahmottaneet samalla tavoin kuin esimerkiksi luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja. Meillä on kuitenkin onneksi vielä kaupungissakin jäljellä pieniä palasia luontoympäristöä, jota ei ole rakennettu, Haapala sanoo.
– Tallipuisto on Karvetin koulun lähimetsä. Myös kaupungin harrastekerhot toimivat siinä. Olen saanut yhteydenottoja myös vanhemmalta ikäpolvelta, kuinka Tallipuisto on tärkeää ulkoilualuetta heillekin, Haapala jatkaa.
Kaupunkiluonnon etuna on Haapalan mukaan juuri se, että ei ole pakko lähteä auton kanssa pidemmälle etsimällä etsimään luontokohteita.
– Toisena ovat maisemalliset elementit, mitä luonto kaupungin keskellä tarjoaa. Jos näitä pieniä taajamametsiä ei nyt suojella, niin hetken päästä ei ole mitään suojeltavaa enää jäljellä.
Kulttuuripolku suunnitteilla
Tallipuisto on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde.
– Perimätieto kertoo, että maat aikanaan omistanut valtiopäivämies Einari Karvetti toivoi myydessään, ettei Tallipuistoa rakennettaisi. Se on säilynyt tähän päivään juuri maisemallisen arvonsa takia. Nyt kaupunkiin ollaan suunnittelemassa kulttuuripolkua, joka voisi Karvetissa suunnata juuri Tallipuistoon, vanhan urkurakentamon raunioille, kertoo Haapala.
Haapalaa huolestuttaa erityisesti se, että asialla on olevinaan kovin kiire.
– Kaupallisessa selvityksessä oli tuotu esiin myös muita, kaupalle paremmin sopivia paikkoja, esimerkiksi molemmin puolin radan vartta. Alueet vaativat kehittämistä, mutta tuntuu että kun on niin hirveä kiire ja paineet tulevat ulkopuolelta, niin ei malteta miettiä asiaa kokonaisuutena. Radan ja pikatien varsi kuitenkin kokevat lähivuosina kehitystoimenpiteitä joka tapauksessa, hän toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
