Inga Grönlundin kotiseuturakkaus perustuu meren läheisyyteen ja Taivassalon idylliseen ympäristöön. Ensi vuonna Taivassalo-Seuran aktiivit ahertavat Taivassalon museon 50-vuotisjuhlien parissa.
TAIVASSALO. Paljasjalkainen taivassalolainen Inga Grönlund on asunut muun muassa Turun keskustassa kaikkien mahdollisten palveluiden vieressä, mutta veri on aina vetänyt takaisin meren ympäröimään Taivassaloon. Vuonna 2010 Taivassaloon paluumuuttanut Grönlund tekee nyt arvokasta työtä taivassalolaisen historian ja perinteen säilyttämiseksi Taivassalo-Seuran puheenjohtajana.
– Olen syntynyt saaressa, olen aito luotolainen. Olen aina halunnut muuttaa takaisin Taivassaloon ja sain toteutettua haaveeni yhdeksän vuotta sitten. Erityisen iloinen olen siitä, että en ole ainoa paluumuuttaja – muun muassa oma jälkikasvuni on tehnyt saman tempun, ja monet muutkin nuoret aikuiset perustavat nykyisin perheitään nimenomaan Taivassaloon, kertoo Grönlund.
Inga Grönlund mainitsee Taivassalon vahvuuksista tietenkin meren läheisyyden, mutta myös turvallisuuden ja perinteikkään idyllisen ympäristön.
– Minulle esimerkiksi Taivassalon kirkko edustaa upeaa historiaa ja perinnettä. Aikoinaan kun matkustelin paljon, ihastelin esimerkiksi italialaisia kirkkoja. Sitten kun palasin tänne Taivassaloon, tajusin, että meillähän on täällä kaikkein upein vanha kirkko, kertoo Grönlund nauraen.
Kotiseututyötä Taivassalo-Seurassa
Inga Grönlund on toiminut muutaman vuoden Taivassalo-Seuran puheenjohtajana. Yhdistysaktiivina aina mukana ollut nainen pitää perinteiden ja historian vaalimista erittäin tärkeänä.
– Seura hoitaa muun muassa kunnan kotiseutuarkistoa. Arkistonhoitaja ottaa keskiviikkoisin vastaan sukututkijoita ja muita historian tutkijoita, ja kysyntää on. Tällä hetkellä meillä on menossa iso projekti, kun siirrämme arkistoamme digitaaliseen muotoon, kertoo Grönlund.
”Vehmassalmelt Kaitasil” -kotiseutuarkiston digiaikaan siirtämishanke on EU-rahoitteinen, noin 50 000 euron projekti, jonka aikana digitaaliseen muotoon siirretään muun muassa noin 20 000 kuvaa.
– Tavoitteena on, että tänä vuonna saisimme 5 000 kuvaa siirrettyä.
Kotiseutuarkiston löytää verkosta osoitteesta www.taivassalo.topoteekki.fi.
– Ihmiset voivat käydä verkon kautta arkistossa ja antaa täydentäviä tietoja, esimerkiksi kuvissa esiintyvistä henkilöistä.
Kotiseutupäivää vietettiin museolla
Taivassalo-Seuran vuosittainen iso puristus on kotiseutupäivän järjestäminen seuran omistamalla Taivassalon museolla. Tämänvuotinen juhlapäivä oli mukavan aurinkoinen sunnuntai 4. elokuuta.
– Seura osti museon 49 vuotta sitten, eli ensi vuonna meillä onkin täällä iso juhlavuosi. Kotiseutupäivä kokoaa taivassalolaisia yhteen mukavaan perinteiseen tapahtumaan, josta olemme pitäneet kiinni jo kymmenien vuosien ajan, kertoo Grönlund.
Kotiseutupäivän ohjelmaan kuuluvat muun muassa opastetut kierrokset, vanhojen työkalujen esittelyä, musiikkia ja erilaisten perinteisten työmenetelmien näytöksiä.
– Museo on vanhaa asuinaluetta, täällä on ollut asutusta jo 1300-luvulla. Museon toiminnassa keskitymme 1800-lukuun, mistä olemmekin saaneet kiitosta muun muassa Museovirastolta, kertoo Grönlund.
Museon päärakennus on valmistunut 1700-luvun loppupuolella. Museotoiminnan keskittyminen päärakennuksen valmistumisen jälkeiseen ajankohtaan ja lisäksi rajalliset varastotilat aiheuttavat sen, että Taivassalo-Seuralla ei ole mahdollisuuksia ottaa vastaan ihmisten tarjoamia uudempia ”museotavaroita”, kuten faksilaitteita tai lankapuhelimia.
– Joskus tällaisia meille tarjotaan, mutta emme valitettavasti voi niitä ottaa vastaan.
Marko Vuosjoki