Naantalin museo juhlisti satavuotista historiaansa sunnuntaina 25. elokuuta Varsinais-Suomen museopäivänä, jolloin museoon oli maksuton sisäänpääsy ja pientä ohjelmaa juhlavieraille. Museon aikanaan perustanut Naantalin Museoyhdistys sai juuri valmiiksi juhlakirjan ja lisäksi se juhlii isommin vielä 9. marraskuuta.
NAANTALI. Naantalin Museoyhdistys perustettiin 9. marraskuuta vuonna 1919. Juhlan kunniaksi yhdistys julkaisi elokuussa juhlakirjan, Mennyt tutuksi 100 vuotta – Naantalin Museoyhdistys 1919–2019, jossa esitellään sanoin ja kuvin yhdistyksen vaiheikas historia. Varsinaisena juhlapäivänä 9. marraskuuta järjestetään vielä avoin yleisöjuhla Naantalin Kristoffer-salissa.
Juhlakirjan on koonnut toimittaja Raimo Vahtera, joka on asunut Naantalissa vuodesta 1966. Hänet tunnetaan Vallis Gratiae -yhdistyksen kunniapuheenjohtajana ja kotiseutuasiantuntijana, mutta museoyhdistykseen hänellä ei ollut aiempaa linkkiä. Aineiston keruu aloitettiin aika tarkkaan vuosi sitten ja varsinainen toimitustyö ajoittui tälle keväälle. Nyt ensimmäinen 500 kappaleen painos on valmis.
Kirjassa ei lähdetty kirjoittamaan historiaa uusiksi, vaan ennemminkin koottiin vanhoja aineistoja uusien kansien väliin.
– Esimerkiksi Unto Aarnion kirjoittama 60-vuotishistoriikki on otettu osaksi kirjaa, Vahtera kertoo.
Museon juuret nykyisten seinien sisällä
Kun Naantalin Museoyhdistys perustettiin, aseteltiin askelmerkit luonnollisesti myös Naantalin museolle. Perustamiskokous pidettiin Naantalin yläkansakoululla. Ensimmäiseksi museonjohtajaksi valittiin yhteiskoulun johtaja Ilmari Manninen, joka toimi tehtävässään vuoteen 1922 asti.
Naantalin museon ensimmäinen näyttely pidettiin Hiilolan talossa heti joulukuussa. Yhdistys vuokrasi neiti Nathalia Bredenbergiltä talosta yhden salin näyttelyä varten. Nykyisin tuo sali on Naantalin museon ensimmäinen näyttelyhuone. Ensimmäisen näyttelyn jälkeen Naantalin museo perustettiin kuitenkin taloon, jossa nykyään toimii Naantalin matkailu. Museoyhdistys osti Hiilolan talon vuonna 1927 ja siitä asti museo on sijainnut siellä.
– Talo maksoi 66 000 silloista Suomen markkaa. Yhdistyksen väki sai kasaan 6 000 markkaa. Sitten Axel Haartman meni käymään Helsingissä opetushallituksessa ministerin puheilla. Sen vierailun seurauksena yhdistys sai talon ostoa varten 41 950 markkaa valtionavustusta. Loput rahat saatiin kasaan pikkuhiljaa muun muassa järjestämällä juhlia Naantalin paremmalle väelle, jolla oli paljon rahaa käytettävissä, Vahtera kertoo.
Naantali oli silloin hyvin erilainen paikka.
– Täällä oli vain 800 asukasta. Kesällä tänne pääsi höyrylaivalla ja talvella jäätä pitkin, Vahtera kertoo.
Vahteran mukaan paljosta on kiittäminen aktiivista kolmikkoa, johon kuului liikemies ja mesenaatti Amos Anderson, museoihmisenä muistettu Julius Finnberg ja taidemaalari Axel Haartman.
– Kolmikko sai aikaan vaikka mitä, muun muassa Vesperin, jota kuulemme Naantalissa yhä edelleen. Julius ideoi, Amos maksoi ja Axel teki, Vahtera tiivistää.
Naantalin museo siirtyi kaupungille
Ensimmäiset 60 vuotta Naantalin Museoyhdistyksellä oli museosta sekä taloudellinen että toiminnallinen vastuu. Sen jälkeen museo lahjoitettiin kaupungille, koska yhdistyksen rahkeet eivät enää riittäneet vastaamaan ylläpitokustannuksista. Sen jälkeen museoyhdistys on toiminut museon hyvänä yhteistyökumppanina kannatusyhdistyksen tavoin.
Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Henri Nevari kertoo, että nykyisin yhdistyksellä on kuutisenkymmentä jäsentä ja jonkin verran vuosittaista toimintaa.
– Olemme järjestäneet muun muassa retkiä ja aina kesäkuun ensimmäisenä päivänä me pukeudumme vanhan ajan vaatteisiin ja tarjoamme pullaa ja mehua ihmisille kesän ensimmäisen trumputuksen kunniaksi. 1700-luvulla monilla kunnilla oli Suomessa oma trumputtaja, joka tiedotti erinäisiä asioita kadun kulmassa. Naantali oli Suomen viimeinen kunta, jossa oli oma trumputtaja. Perinne jatkui täällä 1920-luvulle asti, Nevari kertoo.
Juhlakirjan tarkoitus on tuoda naantalilaisille näkyväksi yhdistyksen historiaa, mutta historian kaivelusta oli yllättävää hyötyä myös yhdistykselle itselleen.
– Löysimme tiedon siitä, että Jöns Budden muistokivi Naantalin kirkon läheisyydessä on Naantalin Museoyhdistyksen. Yhdistys on järjestänyt sen siihen vuonna 1921, mutta moniin vuosiin ei olla tiedetty kenen vastuulla se on, ja siksi se oli ehtinyt päästä hunningolle. Viime syksystä asti yhdistys on taas huolehtinut siitä. Senkin on aikanaan maksanut Amos Andersson, Nevari kertoo.
Naantalissa kirjoitetaan taas kotiseutuhistoriaa
Naantalin kaupunginhallitus on 19. elokuuta pitämässään kokouksessa päättänyt investoida Naantalin sotien jälkeisen historian kirjoittamiseen. Hanke toteutunee vuosina 2019–2022 ja kustannuksiin varataan enintään 220 000 euroa ja lisäksi painokulut. Tarkoitus on samassa yhteydessä selvittää Naantaliin vuoden 2009 alusta liittyneiden kuntien eli Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan alueita koskevan historiakirjoituksen nykyinen tilanne.
Janica Vilen
