Koroisilla tutkaillaan arkeologisia ja asutushistoriallisia jäänteitä

Geologi–arkeologi Jussi Kinnunen teki Koroisten pohjoispellon perustutkimukseen liittyvän maatutkauksen 13.–21. toukokuuta. Kuva: Elävän kulttuurin Koroinen.

Aurajoen kehitys ja topografia keskiajalla -luento on kuultavissa Turun keskiaikapäivien yhteydessä TUCEMEMS:in luentosarjassa Vanhalla raatihuoneella torstaina 27. kesäkuuta. Lisäksi Koroisille on tulossa viimeistään syksyllä seminaari, jossa geologi ja arkeologi Jussi Kinnunen kertoo maatutkauksen tuloksista.

HISTORIA. Elävän kulttuurin Koroinen ry on tilannut Turun yliopiston arkeologian oppiaineen jatko-opiskelija Jussi Kinnuselta Koroisten tilan koko pohjoispellon maatutkauksen. Tämän mahdollisti Helanderin säätiöltä saatu 7000 euron apuraha. Maatutkauksen tarkoituksena on selvittää, onko maaperän pintakerroksissa havaittavissa vihjeitä mahdollisista arkeologisista tai asutushistoriallisista jäänteistä.

Kinnunen teki Koroisten pohjoispellon perustutkimukseen liittyvän maatutkauksen juuri ennen kevätkylvöä kuluvan vuoden toukokuussa. Koko pelto on nyt tutkattu 60 cm kaistoina. Niiden perusteella laaditaan tasokarttoja, joista rakenne- ja koostumusvaihtelut erottuvat parhaiten erilaisina värialueina. Käytetyllä maatutkalaitteistolla syvyysulottuvuus Koroisten alueella oli noin viisi metriä ja tarkasteluresoluutio noin 10 cm. Maatutkalinjat sidotaan karttakoordinaatiston linjan päistä senttimetritarkan RTK-GPS:n avulla. Maatutkalinjaa saatiin parin hehtaarin kokoiselta pellolta yhteensä noin 18 kilometriä.

Elävän kulttuurin Koroinen on hyvä esimerkki tieteellistä tutkimusta tukevasta julkisyhteisöstä, joka haluaa vaikuttaa elinympäristöämme kehittävästi. Yhdistyksessä ollaan halukkaita myös mahdollisiin pellon ja tilan jatkotutkimuksiin. Koroisten tilan aluetta on maaperään kajoavasti tutkittu viimeksi arkeologisin koekuopituksin vuonna 1974. Maatutkauksen mallinnuksesta toivotaan saatavan paljon uutta tietoa Koroisten kansallisestikin tärkeästä alueesta.

Koroisten alueella on asuttu 1200 vuoden ajan ja säilynyt maaseutusaareke on nykyään olennaisen tärkeä ja suojeltava osa laajenevassa Turun kaupungissa. Koroisten tilan ympäristö on tärkeä vapaa-ajan- ja virkistysalue. Koroisten tilaa hoitava Elävän kulttuurin Koroinen ry sai vuonna 2017 kaupungilta vuokralle Koroisten tilan päärakennuksen pohjoispuolisen pellon ja perusti peltoprojektin, jossa tutkitaan pellon tilaa kokonaisvaltaisesti ja monitieteisesti. Aiemmassa vuokraviljelykäytössä pellon viljelyn yhteydessä on käytetty keinolannoitteita ja nykyisin mutageeniksi luokiteltua glyfosaattipitoista kasvintorjunta-ainetta kaikkien muiden torjunta-aineiden lisäksi. Pellon pohjoiskulmassa on sijainnut aikanaan myös tilan sittemmin tyhjennetty kaatopaikka.

Pohjoispellon maaperän laatua pyritään parantamaan muun muassa viljelemällä siinä kasveja, jotka auttavat maaperää palautumaan luonnolliseen tilaansa. Tällaisia kasveja ovat monet kuitukasvit, kuten pellava ja kuituhamppu sekä typpeä sitovat hernekasvit, kuten härkäpapu. Kaupunkilaisia varten pellon reunaan kylvetään auringonkukkavyöhyke, josta moni saa iloa syksyn alkaviin kiireisiin. Lisäksi peltohankkeen tarkoituksena on tutkia peltoaluetta historiallis-luonnontieteellisenä kokonaisuutena. Peltohankkeen yhteydessä mietitään myös vaihtoehtoja, kuinka tämä Koroisten tilaan erottamattomasti kuuluva alue saadaan sellaiseen käyttöön, että sen kokemisesta pääsevät nauttimaan mahdollisimman monet kaupunkilaiset monipuolisilla tavoilla.

Maatutka on geofysikaalinen tutkimuslaite, joka lähettää maaperään radioaaltoja ja lukee niiden heijastumista maaperän kerrosten epäjatkuvuuspintoja, koostumusvaihteluita ja havaitsee mahdollisia rakenne- tai esinejäänteitä.

Väitöstutkimusta Turun keskiajan karttakuvasta arkeologisten kaupunkikaivausten rakennelöytöjen perusteella tekevä geologi ja arkeologi Jussi Kinnunen on kiinnostunut niin Aurajokilaakson luonnontieteellisestä kehityksestä kuin muinaisten ihmisten jättämistä jäljistä.

Kinnunen on ollut mukana kirjoittajana kahdessa tämän vuoden alussa ilmestyneessä julkaisussa, joissa käsitellään Koroista ja Aurajokilaakson menneisyyttä: Koroinen – Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus, julkaisija Turun historiallinen yhdistys sekä Pitkin poikin Aurajokea – arkeologisia tutkimuksia, julkaisija Turun museokeskus. Kinnunen piti myös 7.5 pääkirjastolla esitelmän ”Kulkiko koggi Koroisiin? – Aurajoen keskiaikainen topografia luonnontieteellisen tutkimuksen valossa” suosituksi tulleessa Turun historiallisen yhdistyksen Historia Nyt! -luentosarjassa. Seuraava Jussi Kinnusen luento, Aurajoen kehitys ja topografia keskiajalla, kuullaan Turun keskiaikapäivien yhteydessä TUCEMEMS:in luentosarjassa Vanhalla raatihuoneella torstaina 27. kesäkuuta kello 12.

Lisäksi Koroisille on tulossa viimeistään syksyllä seminaari, jossa geologi ja arkeologi Jussi Kinnunen kertoo maatutkauksen tuloksista.