Etelä-Suomen kasvukolmion valtakunnallisesti merkittävimpiin hankkeisiin nostetun Tunnin junan toteutuminen on lähempänä kuin koskaan aiemmin. Suomi-radan ja Turun tunnin junan hankeyhtiöiden rahoituspäätökset voidaan tehdä hallitusneuvotteluissa.
YHTEISKUNTA. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwon mukaan Tunnin juna on yksi keskeisistä kehityshankkeista elinkeinoelämän näkökulmasta. Tunnin junan osuus on merkittävä myös kansainvälisestä näkövinkkelistä tarkasteltuna.
– Tunnin juna on osa Euroopan läpi kulkevien liikennekäytävien TEN-T-verkostoa, ja voi näin saada Euroopan Unionin rahoitusta. Se kuuluu priimaosastoon yhtenä yhdeksästä ydinverkkokäytävästä. Eli yhteys Tukholmasta Vainikkalaan on osa Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävää, käytävää joka yhdistää Skandinavian Saksan kautta Välimeren alueisiin, Leiwo toteaa.
– Esimerkiksi kun meidän viisas hallitus päättää lähiaikoina käynnistää Tunnin juna -investoinnit, niin siihen kannattaa ehdottomasti hakea rahoitusta Euroopan Unionilta. Rahoitusta voi saada 10–50 prosenttia, todennäköisesti se voisi olla noin 20–30 prosentin luokkaa investointikustannuksista. Automaattisesti rahoitusta ei tule, vaan sitä pitää hakea, lisää Leiwo.
Raideliikenne puhuttaa Eurovaalikentällä
Tunnin junaa markkinoidaan paitsi kaupunkikasvun ja liikenneyhteyksien kehityshankkeena myös ilmastotekona. Mitä mieltä hankkeesta ovat Europarlamenttivaalien ehdokkaat Hans Adolf Ehrnrooth (kok.), Eero Heinäluoma (sd.), Ville Niinistö (vihr.), ja Anna Sirkiä (kesk.)?
Ehrnrooth ottaa esille kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen.
– Alueellisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin nimessä on kuitenkin tärkeää pyrkiä välttämään syrjäseutujen näivettymistä. Ilmastonmuutosta kiihdyttävien energiamuotojen suosiminen jatkuu niin kauan kuin raha ratkaisee. Muutoksen tavoittelu on mielestäni kolmiportainen, joissa vaikutusta on niin yksilön, Suomen sekä Euroopan Unionin toimilla, punnitsee Ehrnrooth.
Heinäluoma muistuttaa, että tällä hetkellä Euroopan väestöstä 75 prosenttia asuu kaupungeissa, ja ennuste on että sellaisessa vajaassa 30 vuodessa luku noussee yli 80 prosentin.
– Suhtaudun raidehankkeeseen kannustavasti, sen eteen on tehty hyvää työtä. Kaupungistumisen ollessa hallitseva kehityssuunta raideyhteyksillä on suuri vaikutus paikkakuntien ja alueiden elinvoimaan, Heinäluoma toteaa.
Niinistö näkee Euroopan Unionin mahdollisuudet talouspolitiikassa. EU voi hänen mukaansa vaikuttaa esimerkiksi maailman ilmastosopimuksiin, niin että kaikissa maissa vähennetään hiilidioksidipäästöjä.
– EU:n suunnitelmat vahvistavat TEN-T-verkostoa tukevat sitä, että ihmiset ja tavarat liikkuvat ympäristöystävällisemmin, nopeammin ja joustavammin myös siinä tulevaisuudessa, kun kaupunkiseuduilla asuu enemmän ihmisiä ja rahdin tarve kasvaa, Niinistö kommentoi.
Myös Sirkiä ottaa kantaa kuljetusketjujen jouhevuuteen.
– Ilmastonmuutos on aikamme suuri kysymys, joka pitää ottaa kantavaksi teemaksi kaikessa politiikassa, mitä Euroopassa tehdään. Liikkumisessa se tarkoittaa sitä, että vähennetään lentoliikennettä ja siirrytään yhä enemmän raiteille. Suomessakin julkisilla kulkemisesta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa, Sirkiä sanoo.
Kaupunginjohtajat samoilla linjoilla
Edellisen hallituksen kaatumiseen tyssänneet raidehankkeet odottavat päätöksiä uudelta hallitukselta. Oy Suomen Rata Ab -nimisen valtionyhtiön perustaessaan valtioneuvosto toivoi, että keskeiset ratavälit Helsingistä Turkuun ja Tampereelle olisivat toiminnassa 2030-luvulla.
Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve ja Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna muistuttavat, että suurta hanketta ei viedä läpi jyräämällä, vaan asukkaiden kanssa keskustelemalla.
– Hankeyhtiömalli on järkevä, sillä isot infrahankkeet tarvitsevat usein moniportaista päätöksentekoa useassa eri vaiheessa. Merkitystä on kuitenkin sillä, kuinka nopeasti hankkeessa päästään liikkeelle. Tunnin juna on mahdollista saada ensimmäisenä eteenpäin, koska sen valmistelutilanne on niin pitkällä, Arve toteaa.
– Keskustelun tarkoituksena on tuoda esille myös kriittisiä näkökulmia. Salossa hanke on jo konkreettinen asia, puhumme muun muassa siitä kenen maiden läpi raide menisi ja miten rakentaminen vaikuttaisi asukkaisiin, sanoo Inna.
Lohjan kaupunki olisi yksi nopean raideyhteyden suurimmista hyötyjistä.
– Lohja eroaa muista siinä, että meillä ei ole minkäänlaista henkilöliikenteen junayhteyttä tällä hetkellä. Turun ja Salon kohdalla on kysymys sen sijaan parantamishankkeesta, kun taas asia on meille täysin uusi, Sivula puntaroi.
Viime syyskuussa julkaistun Rambollin toteuttaman Raideliikenne mahdollistaa -raportin mukaan raideinvestoinnit tarjoavat Suomelle mahdollisuuden luoda Turku–Helsinki–Tampere-alueesta eli niin kutsutusta kasvukolmiosta yhtenäisen kansainvälisesti kiinnostavan työmarkkina- ja yritysalueen.
Katariina Mäkinen-Önsoy
