Tietokirjailija Johanna Pakola pitää Raision Kirjastotalon Martinsalissa maanantaina 13.5. kello 18 esitelmän Gyltön linnakkeesta. Samalla julkaistaan pieni historiikki linnakkeen vaiheista.
HISTORIA. Raision kirjastotalon Aulagalleriassa on esillä toukokuun ajan Paraisten Korppoossa sijaitsevan Gyltön linnakkeen historiaa. Näyttelyn on toteuttanut merelliseen historiaan erikoistunut tietokirjailija Johanna Pakola yhdessä Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistys ry:n kanssa.
Linnakkeen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1967, ja moni Turun seudulla varttunut nuori mies on varusmiesaikoinaan viettänyt öitään syvällä kallion sisällä olevassa kasarmiluolassa.
Tänä päivänä linnakkeella ei enää ole varusmiehiä, mutta Gyltö palvelee isänmaata yhä suljettuna sotilasalueena; tukikohtana ja harjoituspaikkana.
Pakolan toimittamista näyttelyteksteistä selviää, että Gyltö on monella tapaa ainutlaatuinen linnakesaari.
– Gyltön oli tarkoitus toimia prototyyppinä uudenlaiselle linnakerakentamiselle, mutta jäi ainoaksi sotien jälkeen rakennetuksi linnakkeeksi, Pakola kirjoittaa.
Turun Rannikkopatteriston esikunta, koulutuspatteri sekä esikunta- ja huoltopatteri toimi Gyltön linnakesaarella aina vuoteen 2006 asti. Puolustusvoimat oli siis Korppoon silloisen kunnan suurin työnantaja lähes 40 vuoden ajan.
Puolustuspoliittisten selontekojen myötä melkein kaikki Saaristomeren linnakkeet lopetettiin vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Näyttely tarjoaa kurkistuksen sotilasalueen porttien sisäpuolelle ja siellä elettyyn elämään kuvin ja sanoin.
– Korppoon pääsaari sai 1960-luvulla hieman lisää pinta-alaa, kun Gyltön saarelle tehtiin pengertie. Gyltöhön perustettiin rannikkotykistön linnake, joka toimi aktiivisesti vuodesta 1967 vuoteen 2006, kirjoittaa Pakola.
Linnaketta rakennettiin pala palalta. Ensimmäisenä Gyltöseen muuttivat patteriston esikunta ja esikuntajaos. Kasarmiluola ruokaloineen ja henkilökuntatiloineen oli pitkälti vielä kesken ensimmäisten alokkaiden aloittaessa varusmiespalveluksensa 10. heinäkuuta 1967. Kokonaisuutena varuskuntaa rakennettiin 1970–80-lukujen vaihteeseen saakka.
Gyltö on historiassa ollut paljon muutakin kuin puolustuslaitoksen linnake. Gyltön saarella oli kahdeksan saaristolaistilaa, joiden asukkaat joutuivat väistymään valtion ottaessa saaren haltuunsa 1960-luvun alussa. Rakennustöiden alkaessa Korppoon alueella toimiva Turun Rannikkotykistörykmentin ensimmäinen Patteristo toimi Utössä, Jungfruskärissä ja Berghamnissa ja sen esikunta kirkonkylällä. Pakkolunastustoimikunnan lopullinen päätös annettiin vasta 28.10.1963 asukkaiden vastarinnasta johtuen.
Pakola on kirjoittanut yli kaksikymmentä tietokirjaa, joista useat käsittelevät suomalaista merikulttuuria aikojen saatossa kuten esimerkiksi linnakesaaria ja majakoita. Hän pitää Raision Kirjastotalon Martinsalissa maanantaina 13. toukokuuta kello 18 esitelmän Gyltön linnakkeesta. Samassa tilaisuudessa julkaistaan Merimaanikon kustantama Gyltön linnake – Kallioluolia Korppoossa -teos. Kirjaa on ensi alkuun saatavilla suomeksi, mutta mahdolliset tulevat käännökset ovat selvityksen alla.
Katariina Mäkinen-Önsoy
