Yrittäjien vaalipaneelin juontajina Kaarina-talolla 2.4. toimivat Paimion Yrittäjien Salla Axelin ja Kaarinan Yrittäjien Toni Pyökäri. Kysymykset liittyivät sekä työvoiman saatavuuden parantamiseen sekä rekrytoinnin helpottamiseen että työnantajan ja työntekijän oikeuksista huolehtimiseen.
VAALIT. Kaarinan, Liedon ja Paimion yrittäjäyhdistykset järjestivät 2. huhtikuuta yhteisen vaalipaneelin Kaarina-talolla. SDP:stä paikalla olivat Timo Virkkula ja Niina Alho, Vasemmistoliitosta Matti Föhr, Katri Kapanen ja Tomi Nieminen, Vihreistä Ville Savonlahti ja Konsta Weber, RKP:sta Åsa Gustafsson ja Sandra Bergqvist, Kokoomuksesta Ilkka Kanerva, Anne-Mari Virolainen ja Janne Aso, Perussuomalaisista Ville Tavio ja Tommi Leppänen sekä Keskustasta Henna Takatalo, Piia Koriseva, Annina Ruottu ja Olavi Ala-Nissilä.
Ruottu (Kesk.) helpottaisi pienten ja keskisuurten yritysten tilannetta joustolla palkkaamis- ja irtisanomistilanteissa.
– Joskus asiat eivät vain onnistu määrätyn työntekijän kanssa. Myös täsmäkoulutukset olisivat toimiva ratkaisu, Ruottu jatkaa.
Takatalo (Kesk.) ottaa esiin yksityisyrittäjyyden haasteineen.
– Ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitäisi helpottaa, toteaa Takatalo.
Koriseva (Kesk.) kiinnittäisi huomiota ammattiopintoihin.
– Paljolti opiskelu on tällä hetkellä kiinni omaehtoisuudesta, mutta kuinka moni 15-vuotias esimerkiksi motivoituu siitä, että pari päivää viikosta opiskellaan itsekseen kotona. Peräänkuuluttaisin kisälli–oppipoika-ratkaisua, että yrittäjä pystyisi itse kouluttamaan nuoren, ja saisi siitä paitsi korvauksen myös työntekijän lopputyön valmistuttua, Koriseva huomauttaa.
Leppänen (PS) hakee ratkaisua oppivelvollisuuden laajentamisesta.
– Tämä tarkoittaa pakollista toista astetta. Toinen tärkeä asia on työssä jaksaminen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäiseminen, Leppänen esittää.
Elinikäisestä oppimisesta osaamista
Virkkula (SDP) ottaa kantaa työperäisen maahanmuuton helpottamiseen.
– Toinen on koulutustason nostaminen eli meidän pitää huolehtia siitä, että koulutustasoa nostetaan toiselle asteelle, jotta saamme nuoret heti työmarkkinoille, Virkkula sanoo.
Alhon (SDP) mukaan pitäisi huolehtia lisäksi elinikäisestä oppimisesta.
– Muuttuva työelämä vaatii myös sitä, että kykenemme kouluttamaan ihmisiä uusiin ammatteihin, Alho komppaa.
Föhr (Vas.) lähestyy asiaa niin ikään koulutuspuolelta.
– Meillä on Varsinais-Suomessa niin paljon kaikenlaista tuotantoa ja teollisuutta, että koulutus on se mitä kautta saadaan osaajia. Osaamistaso pitää pitää kunnossa! Föhr muistuttaa.
Ala-Nissilä (Kesk.) näkee diplomi-insinöörikoulutuksen saamisen Turkuun erittäin tärkeänä.
– Meille ei synny huippuosaamisen pohjaa, mitä välttämättä tarvitaan, ilman erikoistumista tämäntyyppisiin koulutuksiin, Ala-Nissilä sanoo.
Kapanen (Vas.) parantaisi edellisten lisäksi ammatillista aikuiskoulutusta.
– Nykyinen hallitus on leikannut koulutuksesta ja erityisesti ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Myös oppisopimuskoulutusta tulisi tukea entistä enemmän, Kapanen kommentoi.
Tunnin junalla vaikutus työllisyyteen
Nieminen (Vas.) purkaisi byrokratiaa ja kiinnittäisi huomiota asumiseen ja kulkemiseen.
– Erityisesti Varsinais-Suomessa pitäisi olla kohtuuhintaista asumista ja vuokra-asuntotuotantoa, että työntekijöille olisi asuntoja ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet tulla alueelle, sekä joustavat ja toimivat kulkuyhteydet. Tunnin junaa pitäisi ajaa yhdessä tuumin eteenpäin, jotta saadaan laajennettua työssäkäyntialuetta, toteaa Nieminen.
Savonlahti (Vihr.) on samaa mieltä edellisten vastaajien kanssa koulutukseen, kansainvälisyyteen ja joukkoliikenteeseen liittyvissä kysymyksissä.
– Diplomi-insinöörikoulutuksen saamisesta Varsinais-Suomeen olisi ehdottomasti hyötyä. Tunnin juna yhdistäisi Turun seudun ja pääkaupunkiseudun yhdeksi työssäkäyntialueeksi, Savonlahti huomauttaa.
Virolainen (Kok.) muistuttaa, että tunnin juna kyllä laajentaa työssäkäyntialuetta mutta se ei riitä, että siirtelemme ihmisiä Suomen sisällä.
– Tarvitsemme lisää tekijöitä. Eli saatavuusharkinnan poistoon täytyy keskittyä, Virolainen lisää.
Tarveharkinta puhuttaa puolesta ja vastaan
Kanervan (Kok.) mukaan puoluekollega Virolaisen mainitseman tarveharkinnan nykyinen byrokraattinen ja raskas menettely aiheuttaa pullonkaulaa yritystoiminnassa.
– Samalla ottaisin esille oppisopimuskoulutuksen tehostamismahdollisuudet sekä siltojen rakentamisen toisen asteen opiskelun ja työelämän välille, Kanerva sanoo.
Weber (Vihr.) näkee tarveharkinnan vähentämisen keskeisenä toimena.
– Kun tänne on tullut ulkomaalainen opiskelija suorittamaan opintojaan, meidän tulisi helpottaa hänen tänne jäämistään. Lisäksi oppisopimusta tulisi kehittää yhdessä yritysten kanssa niin, että töihin löydetään sopivat tekijät. Elinikäinen oppiminen on tärkeää, sillä usein ihmiset joutuvat opiskelemaan useamman ammatin ja taidon elämän aikana, Weber jatkaa.
Saatavuusharkinnan poisto ei ole Tavion (PS) sanojen mukaan oikotie onneen.
– Suomessa on nimittäin puolisen miljoonaa ihmistä, jotka voisivat hoitaa varmasti matalapalkkatöitä. Saatavuusharkinta on jo poistettu asiantuntija-aloilta. Lisäksi esitämme muuttoavustusta, joka auttaisi työvoiman siirtyvyyttä Suomessa, Tavio huomauttaa.
Sosiaaliturvauudistus käytäntöön
Gustafsson (RKP) osoittaa tukensa koulutuksen laadun varmistamiseen sekä sosiaaliturvan uudistamiseen.
– Oppilaitosten tulisi elää tavallaan askeleen edellä. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa meillä Varsinais-Suomessa on esimerkiksi valtava määrä suurtalouskokkeja ja työtä ei ole yhtä paljon heille tarjota. Sosiaaliturvauudistuksessa työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa, jolloin saamme nostettua työllisyysasteen 75 prosenttiin, Gustafsson tiivistää.
Bergqvist (RKP) on sitä mieltä, että alueellisesti pitäisi päättää opiskelupaikoista niin, että ne tukevat seudun kehitystä.
– Pitäisi olla helpompi palkata juuri ne ihmiset, keitä yritykset tarvitsevat. Tämä onnistuu ylimääräisten sääntöjen poistamisella, muistuttaa Bergqvist.
Aso (Kok.) helpottaisi työllistämistä juuri sosiaaliturvauudistuksella ja byrokratian vähentämisellä.
– Esteetön työllistäminen tulee mahdolliseksi sosiaaliturvauudistuksen kautta. Se on yksi tärkeimmistä keinoista saada työ aina kannattavammaksi kuin se että ollaan ilman töitä tai muiden tukien varassa. Yrityksiltä tulisi vähentää byrokratiaa, sillä tavoin saamme asioita vietyä eteenpäin ja työllistettyä osaavia henkilöitä, Aso sanoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
