Saaristossa kasvanut Elina Laurila kaipaa Saaristomerellä liikkuvilta tietoja matkailun ja liikenteen haittavaikutuksista alueeseen.
YMPÄRISTÖ. Naantalin Merimaskusta kotoisin oleva Elina Laurila valmistaa parhaillaan Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksella pro gradu -tutkielmaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita meriliikenne ja matkailutoiminta aiheuttavat Saaristomeren alueella liikkuville harrastajille ja vapaa-ajantoimijoille.
Laurila on rajannut tutkimuksessaan Saaristomeren Varsinais-Suomen maakunnan merialueille.
– Kyseessä on ainutlaatuinen, herkkä alue, jossa merialueille ominaiset ongelmat korostuvat. Selvässä nosteessa olevaa luonnossa tapahtuvaa matkailua on kenties syytä jonkin verran säädellä, jotta voimme huolehtia luontoarvoista sekä ehkäistä roskaamista, Laurila punnitsee.
Haasteita on selvitetty haastattelemalla Saaristomeren alueella toimivia järjestöjä.
– Ennen joulua haastattelin muun muassa alueen kalastus- ja veneseuroja sekä luonnonsuojeluyhdistyksiä. Sain kattavasti heiltä vastauksia, ja sen lisäksi nämä tahot ovat linkittäneet huhtikuun alussa julkaistua kyselyä eteenpäin jäsenilleen ja sidosryhmilleen. Esiin nousseita liikenteen ja matkailun aiheuttamia haittoja on aivan laidasta laitaan, kuten rantaeroosio ja jäänpeitteen rikkoumat ihan vain muutama esimerkki mainitakseni, Laurila sanoo.
Paikkatietoa karttakyselyllä
Haastattelujen pohjalta on toteutettu selaimella, niin tietokoneella kuin mobiilissa, avautuva karttakysely, jossa selvitetään meriliikenteen ja merimatkailun aiheuttamia ongelmia alueellisesti. Laurilan mukaan kysely on suunnattu kaikille Saaristomerellä liikkuville.
– Kyselyllä kartoitetaan paikat, joissa haasteita ilmenee. Valmiiksi listattuja aktiviteetteja ovat veneily, melonta, sukellus, kalastus, retkiluistelu, luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, valokuvaus, meripartio, meripelastus, metsästys ja lintujen tarkkailu, mutta kyselyyn voi lisätä myös oman, listan ulkopuolisen, harrastuksensa, Laurila toteaa.
– Erikoistun tutkinnossani paikkatietoon, jolloin karttapohjainen kysely on omiaan antamaan tarpeellisia tietoja meriliikenteeseen ja matkailuun liittyvien ongelmien tarkkoihin sijainteihin Saaristomerellä, lisää Laurila.
Laurila toivoo vastauksia 5. toukokuuta mennessä. Hän tutustuu keräämäänsä aineistoon heti vapun jälkeen, kun muut opinnot alkavat olla paketissa.
– Kesällä on sitten aikaa kirjoittaa gradua eteenpäin. Valmiiksi tutkielmani pyrin saamaan vielä tämän vuoden puolella, loppuvuodesta, hän hymyilee.
Kyselyn linkki ja QR-koodi:
Opinnäytteen tuloksia saatetaan hyödyntää merialuesuunnittelun taustatietona. Yksittäisiä vastauksia ei eritellä tutkimusaineistoista, eikä vastaajia tai heidän edustamiaan järjestöjä pysty tunnistamaan vastauksista.
Tärkeä, läheinen, Saaristomeri
Laurila päätyi tekemään Saaristomereen liittyvää pro gradu -tutkielmaa sattuman kautta.
– Opintojen alussa minulla ei ollut vielä käsitystä siitä, mistä aiheesta tutkielmani teen. Kandidaatin tutkielmaa tehdessäni perehdyin aiheeseen yliopistolla avautuneen tutkimushaastattelijan paikan myötä, hän kertoo.
– Tietysti silläkin on vaikutuksensa, että olen kasvanut saaristossa. Minulla on ollut mahdollisuus veneillä ja mökkeillä näissä samoissa maisemissa, joista nyt teen tutkimusta. Eli aihe on myös hyvinkin lähellä sydäntäni, hän jatkaa.
Merialuesuunnitelmaa kohti
Turun yliopistolla on yhteistyötahoineen menossa useampia tutkimuksia. Itämeren rannalla sijaitsevien maiden yhteinen BONUS BASMATI -hanke esimerkiksi keskittyy Itämeren merialuesuunnitteluun ja kestäviin ekosysteemipalveluihin. BASMATIssa on tutkijoita Suomen lisäksi Ruotsista, Latviasta, Puolasta ja Saksasta.
BONUS-projekteissa ovat olleet mukana Turun yliopiston lisäksi Novia University of Applied Sciences, Åbo Akademi ja Pidä Saaristo Siistinä ry.
– Kaikilla näillä tutkimuksilla valmistellaan merialuesuunnitelmaa, joka täytyy olla valmiina vuoteen 2021 mennessä. Tutkijoille siis näyttää riittävän töitä nyt ja toivottavasti jatkossakin, Laurila huomauttaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
