MIELIPIDE. Maahanmuuton haasteet eivät ole pyyhkiytymässä pois poliitikkojen asialistoilta tulevallakaan vaalikaudella. Afrikassa asuu tällä hetkellä noin 1,2 miljardia ihmistä. Afrikkalaisia on siis noin kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalaisia. YK:n ennusteiden mukaan Afrikan osalta väestölaskurit näyttävät kilahtavan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä olisi neljä kertaa Euroopan väestömäärä. Vuoteen 2100 mennessä on neljän miljardin raja jo rikkoutunut ja yli kolmannes maapallon väestöstä asuisi Afrikassa. Paine muuttoliikkeelle Afrikasta Eurooppaan on jo nyt valtava ja väestönkehityksen ennusteiden pohjalta harvalla on kanttia väittää, etteikö tämä trendi uhkaisi voimistua jo lähitulevaisuudessa. Emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta tai piilottaa päätä pensaikkoon vaan ongelmat on nostettava esille ja niiden ratkaisemiseksi on ryhdyttävä toimiin heti.
Sotien, vainon ja köyhyyden seurauksena moni päätyy harkitsemaan lähtöä kotimaasta. Tämä ei ole kenenkään mielestä kiva asia. Ongelmia on koitettu ratkoa kansainvälisen yhteistyön voimin jo vuosikymmeniä, mutta tulokset ovat jääneet valitettavan laihoiksi. Maahanmuuton haasteita on lisännyt osaltaan myös niin sanottu turvapaikkaturismi, jossa lähdetään kohdemaihin eri vetovoimatekijöihin pohjautuvan tietoisen harkinnan perusteella, ei suojelun tarpeen. Vastikkeeton raha on tietysti yksi keskeisimmistä vetovoimatekijöistä.
Vaaleilla valitut Suomen kansanedustajat toimivat Suomen edunvalvojina, ei Ruotsin, Pohjois-Korean tai EU:n. Tähän velvoittaa äänestäjiltä saatu luottamus omaan ehdokkaaseen ja hänen kykyynsä tehdä Suomen kannalta järkeviä päätöksiä. Maahanmuuttopolitiikka jakaa ehdokkaita rajusti. Olimme sitä tai tätä mieltä niin keskustelua maahanmuuttoasioista ei saa ohittaa eduskuntavaaleissa 2019. Maahanmuutossa on kyse miljardiluokan asiakokonaisuudesta.
Talousosaaja Pauli Vahtera julkaisi taannoin laskelmia humanitaarisen maahanmuuton hintalapusta Suomelle. 3,2 miljardia euroa vuosittain. Vahteran uskottavat ja jopa varsin varovaiset laskelmat kestävät mielestäni läpivalaisun. Hallitus selvitti maahanmuuton kustannuksia ministeriöiden voimin, mutta vuonna 2017 julkaistut luvut oli selvästi laskettu alakanttiin. Kustannusten huippuvuonna 2016 päädyttiin yli miljardiin euroon, mutta muuten jäätiin alle miljardin euron. Eikö suomalaisten haluttu tietävän totuutta siitä paljonko maahanmuutto meille maksaa? Miljardiluokan kulujen lisäksi maahanmuutto vaikuttaa myös rikollisuuteen ja ennen kaikkea turvallisuuteen, joka on itsessään tärkeä vaaliteema.
Viitaten Afrikan väestönkasvun ennusteisiin ja Lähi-idän ongelmiin, ei maahanmuuton kustannukset ole nykyisellä politiikalla vähenemässä, päinvastoin. Suomen maahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan muutos ja siitä on keskusteltava avoimesti ennen vaalipäivää.
Ritva ”Kike” Elomaa (ps)
Masku
