Ruskon ensi vuoden talousarvio herättäisi monessa kunnassa lievää kateutta, mutta kunnan johtavat virkamiehet ja päättäjät eivät silti hypi riemusta. Hyvän taloussuhdanteen jälkeen ensi vuoden budjetti on väännetty tasapainoiseksi; tilikauden tulos on plus miinus nolla.
Miksikään säästöbudjetiksi ensi vuoden suunnitelmaa ei voi silti sanoa. Satsaus etenkin lasten ja nuorten hyvinvointiin on vahva.
– Tämä on ensimmäinen talousarvio, joka on tehty uuden strategian päättämisen jälkeen. Painopisteinä ovat hyvinvointi, elinvoima ja osaaminen. Ja ensi vuoden erityinen painopistealue on ehdottomasti lasten ja nuorten hyvinvointi, kertoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Sisko Hellgren (kok.).
Kuntalaisten hyvinvoinnin kehittäminen on jo aloitettu, tästä osoituksena muun muassa hyvinvointijohtaja Anne Taulun palkkaaminen kuntaan. Myös ensi vuonna kuntaan palkataan uusia työntekijöitä hyvinvointisektorille.
– Palkkaamme muun muassa psykiatrisen sairaanhoitajan, joka keskittyy perhetyöhön. Tavoitteena on matalan kynnyksen varhainen apu perheille, jotka kokevat arjessaan vaikeuksia, kertoi kunnanjohtaja Kari Lehtinen.
Maltillinen, palvelut säilyttävä budjetti
Ensi vuoden talousarviota kuvaa muutenkin linja, jonka mukaan palveluita ei millään tavoin leikata – päinvastoin hieman kehitetään – ja tyydytään plus-miinus-nolla -tulokseen. Lainoja pystytään kuitenkin lyhentämään yli puolella miljoonalla eurolla. Ensi vuoden lopulla lainakannan pitäisi olla noin 1 050 euroa asukasta kohden, mikä on Suomen mittakaavassa hyvin alhainen lukema.
Isoin yksittäinen investointi tapahtuu Maunun koululla, jonka keskuskeittiön peruskorjaus kustantaa noin 700 000 euroa. Ulkoilu- ja liikuntapaikkoja kehitetään muuten maltillisesti, mutta pesäpallokenttä saa asianmukaisen tekonurmipinnoitteen. Tonttivalikoimaa lisätään rakentamalla kunnallistekniikka jo kaavoitetuille Ketunluolan ja Valkiavuoren alueille.
Yläasteella paljon yksinäisiä nuoria
Tuoreen hyvinvointikartoituksen mukaan Ruskolla menee muuten hyvin, mutta moni yläasteikäinen on suoranaisessa syrjäytymisvaarassa. Kyselyn mukaan Ruskolla on varsin paljon sellaisia 8.–9. -luokkalaisia, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää.
– Tämä tuli yllätyksenä, sillä tilanteen vakavuus ei ole näkynyt koulussa esiintyneinä ongelmina. Asiaan haluttiin tehdä välittömästi korjausta ja ensi vuoden satsauksilla pyrimme ehkäisemään nuorten syrjäytymistä, kertoi Sisko Hellgren.
Nuorille ystävien puuttuminen on yksi vaikeimpia ja tulevaisuuttaa vaarantavimpia asioita.
– Yksi toimistamme on yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointijohtajan tehtävänä on selvittää harrastusmahdollisuuksien lisääminen nuorille yhdessä yhdistysten kanssa.
Psykiatrisen hoitajan palkkaaminen perhetyön tilanteen parantamiseksi on niin ikään osa reagointia yläasteikäisten kohtaamiin ongelmiin.
Varhaista apua on siis tarjolla, ja tätä silmällä pitäen myös alakouluikäisten palveluita parannetaan. Kirkonkylän kouluun tulee ensi syksynä erityisluokanopettaja, Hiidenvainioon iltapäiväkerhon ohjaaja sekä koulunkäynninohjaaja erityisen tuen oppilaille.
Kokonaisuudessaan Ruskon ensi vuoden budjetti on siis vahvasti tulevaisuuteen satsaava. Lasten ja nuorten ongelmat on huomioitu, ja tilanteeseen haetaan parannusta – myös puhtaasti resursseja lisäämällä.
Marko Vuosjoki