Jätteiden lajittelu eli kierrätys on arkinen teko ja pieni vaiva, mitä jokainen voi osaltaan tehdä kovilla olevan maapallomme hyväksi. Kuluttajina voimme miettiä omia kulutustottumuksia, jätteen synnyn vähentämistä ja valita sekä vaatia vähemmän pakattuja tuotteita sekä muovin sijaan ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja. Asukkaina voimme kierrättää muun muassa: metallia, lasia, paperia, kartonkia, biojätettä, pattereita, sähkö- ja elektroniikkaromua, vaarallisia/ongelmajätteitä ja muovia sekä poistotekstiilejä.
Hälyttävien ilmastoraporttien myötä EU:ssa tullaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n asukaspalvelupäällikkö Cati Huhdan mukaan tiukentamaan kierrätysvelvoitetta.
– Yhdyskuntajätteen kierrätysaste tulee vuonna 2035 olla 65 prosenttia, kun se on nyt Suomessa noin 41 prosentin tasolla. Materiaalien uusiokäyttö säästää maapallon luonnonvaroja ja taloyhtiön jätekuluja, Huhta toteaa.
Cati Huhdan mielestä ihmisten on pakko viimeistään nyt herätä arkisiin ympäristötoimiin. Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin tuodaan joka arkipäivä 350 000 pussia polttokelpoista jätettä, joten skarpattavaa riittää sekä lajitteluaktiivisuudessa että jätemäärän vähentämisessä.
Paikalliset jätehuoltomääräykset määrittelevät sen, mitä eri jätejakeita taloyhtiön pihassa kerätään riippuen huoneistojen lukumäärästä. Omakotitaloasujilla on myös velvoite lajitella materiaalina hyödynnettävät jätteet ja toimittaa ne kierrätyspisteille tai Rinki-ekopisteille. Jäteauto vie jäljelle jääneet polttokelpoiset jätteet tai omakotitaloasuja voi hankkia nelilokerojäteastian, jonka nelilokeroinen jäteauto voi tyhjentää. Työpaikoilla ei ole mitään erilliskeräysvelvoitetta, mutta kaupunkien ympäristövalvonta valvoo heidän jätehuoltoaan.
Hyötysuhdeasiat puhuttavat aina välillä ja ne kannattaa myös jokaisen huomioida asuinpaikan ja asumismuodon mukaan, että kannattaako vaikka pientä erää lähteä viemään erikseen autolla tai huuhteluissa käyttää kuumaa vettä, ettei ympäristöhyöty mene energian käytön suhteen pakkasen puolelle. Jätteet kannattaa viedä ekopisteille esimerkiksi kauppareissun yhteydessä, jotta turhilta ajoilta vältytään. Kannattaa myös miettiä ennen tuotteen luokittelemista jätteeksi, että voisiko sen vielä kunnostaa tai lahjoittaa eli antaa tuotteelle uuden elämän.
Asukkaiden jäteasemille tuomien jätteiden hinnat määräytyvät käsittelytarpeesta ja sen aiheuttamasta työmäärästä.
– Esimerkiksi pehmustettujen huonekalujen muihin jätteisiin nähden korkeampi hinta johtuu siitä, että metalli ja puuosat otetaan niistä erikseen jätekeskuksissa, jotta eri materiaalit saadaan hyödynnetyksi. Paljon on myös ilmaisia jätteitä kuten risut, vaaralliset jätteet ja hyötyjätteet, Cati Huhta sanoo.
Näin kierrätys toimii
Kierrätettävien materiaalien uudelleen hyödyntäminen on ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Uutta materiaalia ei tarvitse silloin tuottaa niin paljon. Seuraavaksi paras on, että poltettavat jätteet pystytään hyödyntämään energiaksi. Uusia tuulia materiaalien hyödyntämiseen tuo muun muassa vuonna 2025 tulossa oleva poistotekstiilien erilliskeräysvelvoite. Kokeiluja materiaalin uudelleenkäytöstä on jo tehty ja ensi vuonna Suomessa aletaan pilotoida jalostuslaitosta, joka mahdollistaisi tekstiilimateriaalien uudelleenkäytön.
Muovipakkausten uusiokäyttö on tullut vasta viime vuosina Suomeen ja Lounais-Suomessa ollaan muovipakkausten keräyksessä valtakunnan huippua. Aiemmin kerätty muovipakkaukset lajiteltiin polttokelpoiseen jätteeseen, joka hyödynnetään energiana. Nyt muovista valmistetaan muovigranulaatteja, joista voidaan valmistaa uusia muovituotteita. Suunta on globaalisti sama. Muovipakkaukset muodostavat ison osan kotitalousjätteistä, joten niiden kierrättäminen, vähentäminen ja korvaaminen muilla materiaaleilla olisi tärkeää. Muovinkeräyksen hoitaa muovipakkausten tuottajayhteisö Rinki Oy. Tuottajavastuu koskee ainoastaan muovipakkauksia, mistä syystä vain pakkauksia saa laittaa muovinkeräysjäteastioihin. Muoviesineet kuuluvat polttokelpoiseen jätteeseen.
Edistysaskel on luvassa myös siinä, että alueellemme on tulossa vuonna 2021 oma uusi ekovoimalaitos Lounavoima, jossa pystytään tuottamaan sähköä ja kaukolämpöä. Suomessa on tällä hetkellä alle kymmenkunta polttolaitosta, mutta polttokapasiteettia ei ole tarpeeksi, joten jätteitä alueeltamme joudutaan viemään kotimaisten laitosten lisäksi Ruotsiin ja Viroon polttoon. Lasipakkauksia ei valmisteta Suomessa, joten ne menevät tällä hetkellä käsittelyyn Englantiin. Metallin kierrätys Suomessa on tehokasta. Materiaali pystytään kierrättämään monta kertaa ja haarukka voi päätyä vaikka autonosaksi.
LAJITTELE NÄIN
Lasi-, kartonki- ja muovipakkaukset sekä metalli ja paperi: Erittele taloyhtiösi/talosi jäteastioihin tai vie Rinki-ekopisteille tai kierrätyspisteille. Varaa toimivat tilat ja astiat kotiisi lajittelulle.
Biojäte: Taloyhtiön erilliskeräykseen (ellei ole, polttokelpoisiin) ja omakotitaloissa omaan kompostoriin.
Poistotekstiilit (mm. rikkinäiset paidat, pyyhkeet, lakanat): Jätekeskuksiin ja lajitteluasemille
Patterit, akut, kodinkoneet, sähkö ja elektroniikkaromut: Jätekeskuksiin, lajitteluasemille tai kyseisiä tuotteita myyviin liikkeisiin. Patterit esim. voi viedä lähimpään päivittäistavarakauppaan.
Vaaralliset jätteet (mm. kemikaalit kuten öljy, pesuaine, tärpätti, kynsilakat, asetonit): Lajitteluasemille (Lounais-Suomen jätehuollon alueella 12 asemaa/jätekeskusta), Pop up –lajitteluasemalle tai kiertäviin keräyksiin.
Käyttökelvottomat huonekalut: Lajitteluasemille. (Parempikuntoisia ottavat Turussa muun muassa Ekotori ja Kontti tai voit tarjota netin annetaan/myydään-ryhmissä).
