Hallitus linjaa vuoden 2019 talousarvioehdotuksessaan, että yrittäjän niin sanotun ei omistavan perheenjäsenen asema työttömyysturvassa muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi. Muutos on Suomen Yrittäjien mukaan johdonmukainen, sillä sen myötä ei omistavat perheenjäsenet katsotaan työlainsäädännössä ja eläkelainsäädännössä työntekijöiksi.
TYÖLLISYYS. Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen työttömyysturvalain muuttamisesta yrittäjien niin kutsuttujen ei omistavien perheenjäsenten työttömyysturvan kehittämiseksi. Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, yrittäjäksi katsomisen edellytyksenä jatkossa on, että perheenjäsen olisi myös itse yrityksen omistaja. Muussa tapauksessa perheenjäsen olisi juridisesti työntekijä. Esitys käsitellään valtion vuoden 2019 talousarvion yhteydessä joulukuussa. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2019.
Nykylaki on määritellyt henkilönyrittäjäksi, jos hän työskentelee yrityksessä ja asuu samassa taloudessa yrittäjän kanssa. Perheenjäsenellä tarkoitetaan esimerkiksi yrittäjän avio- ja avopuolisoa sekä lapsia ja vanhempia.
Tänä päivänä ei omistava perheenjäsen katsotaan työntekijäksi kaikessa muussa lainsäädännössä paitsi työttömyysturvassa. Jotta yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva perheenjäsen olisi oikeutettu työttömyysetuuteen, hänen työskentelynsä tulisi päättyä työttömyysturvalain yrittäjiä koskevien pykälien mukaisesti.
Työssäoloehdossa vielä parannettavaa
Maskun Talotekniikkatiimi Oy:n yrittäjä Mika Nikula on hyvillään lakiesityksestä.
– Työllistän kokopäiväisesti myös vaimoni Johannan, joka tekee taloushallinnon tehtäviä perheyrityksessämme palkansaajan statuksella. Onneksi sellaista tilannetta ei ole tullut, mutta tähän mennessä lomautus- tai työttömyystilanteessa ei hänkään olisi mistään korvauksia saanut, Nikula kertoo.
– Silloin tällöin, lähinnä kesäkaudella, myös lapseni ovat olleet täällä töissä. Kyllä sitä on joutunut miettimään, että uskaltaako heitä työllistää ilman minkäänlaista muutosturvaa. Vanhin lapsistani on 18-vuotias, joten sitä ei vielä tiedä mihin he omilla työurillaan päätyvät, hän lisää.
Vaikka Mika Nikulan mukaan lakiesitys viekin asiaa oikeaan suuntaan, hänen mielestään työssäoloehdossa olisi vielä petrattavaa.
– Palkkalistoilla oleva perheenjäsen olisi muilta osin muutoksen jälkeen tasapuolisessa asemassa muihin työntekijöihin nähden paitsi työssäoloehdon kannalta. Poikkeuksena on edelleen työssäoloehdon pituus, joka on normaalin 26 viikon sijaan 52 viikkoa, hän ihmettelee.
Työntekijänä kahdessa perheyrityksessä
Paimiolainen Elina Järvinen toimii kahdessa perheyrityksessä, Pyöräliike Santala Oy:ssä ja Järvinen Tekniikka Oy:ssä, palkansaajana.
– Isoisäni perustaman urheiluvälineliikkeen yrittäjinä toimivat tänä päivänä äitini ja enoni.
Maanrakennusalalla operoiva Järvinen Tekniikka on sen sijaan mieheni ja hänen veljensä yritys, Järvinen toteaa.
– Vaikka olen työntekijä, jolla ei ole omistusta kummassakaan perheyrityksessä, mahdollisessa lomautus- tai työttömyystilanteessa minua olisi tähän mennessä kohdeltu yrittäjänä, hän ihmettelee.
Kahden firman töissä Elina Järvisellä menee päivät ja illat.
– Päivisin kuutena päivänä viikossa olen pyöräliikkeessä asiakaspalvelu- ja taloustehtävissä, ja iltaisin ja viikonloppuisin hoidan mieheni yrityksen paperitöitä. Tradenomin koulutus antaa hyvät lähtökohdat talousasioista huolehtimiseen, vaikka en alun perin valmistuessani varsinaisesti suunnitellutkaan työskenteleväni miehelleni ja äidilleni näissä hommissa, hymyilee Järvinen.
– Tilanne vain ajautui tähän pisteeseen. Aiemmin mieheni yritti selvitä laskutuksesta ja kirjanpidosta itsekseen, tosin jo silloin avustuksellani. Yhteisen perheajan mahdollistamiseksi ja työajan järkevöittämiseksi tulimme siihen tulokseen, että hänen kannattaa palkata minut tekemään näitä töitä, jatkaa Järvinen.
Vaikka täysin työpuhelinvapaata lomapäivää Järvisellä ei varmaan tule koskaan olemaan, hän pitää kiinni lyhyistä vapaa-ajoistaan.
– Kyllä tässä ehtii kuitenkin harrastaa ja olla mukana luottamustehtävissäkin, kertoo Järvinen iloisena.
Tasapuolisuutta työttömyysturvaan
Esityksen tavoitteena on siis parantaa yrityksessä työskentelevän ei omistavan perheenjäsenen oikeutta ansiopäivärahaan ja näin vähentää työllistymiseen ja työttömäksi jäämiseen liittyviä taloudellisia riskejä perheyrityksessä työskenneltäessä.
– Onhan lakimuutos toteutuessaan erittäin tervetullut. Vaikka en ole lomautuksia tai työttömäksi jäämistä juuri ehtinytkään murehtia kahdessa yrityksessä työskennellessäni, muutos on ehdottomasti positiivinen. Tuntuu oudolta, että yrittäjän puoliso tai jälkikasvu on palkansaajana epätasa-arvoisessa asemassa muihin työntekijöihin verrattuna, Elina Järvinen toteaa.
– Yrityksen tilanne on taloudellisesti muutenkin vaikea silloin, jos työntekijöitä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan. En voi ymmärtää, miksi yksityisyrittäjän taivalta on tähän mennessä pyritty entisestään vaikeuttamaan jo valmiiksi hankalassa tilanteessa, Järvinen lisää.
Suomen Yrittäjien selvitysten perusteella perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksessä.
– Muutos koskee merkittävää osuutta kaikista maamme perheyrityksistä, Maskun Talotekniikkatiimin Mika Nikula toteaa.
– Nykyinen työttömyysturvalaki on luultavasti jäännös ajoilta, jolloin yrittäjien odotettiin pystyvän huolehtimaan koko perheensä toimeentulosta. Tänä päivänä tilanne on kuitenkin eri, kun iso osa yrityksistä on yksinyrittäjän tai mikroyrittäjän luotsaamia, joten lainsäädäntö ei ole ollut kaikilta osin aivan ajantasainen, Nikula jatkaa.
Nikula ei näe mitään syytä, miksei lakiesitys menisi eduskunnassa läpi.
– Tässä ollaan ennen kaikkea korjaamassa lainsäädännössä ollutta virhettä. Nähdäkseni muutos auttaa pk-yrittäjiä eteenpäin. Tänä päivänä tulevien vuosien ennustaminen on hyvin vaikeaa ja työtilanne voi vaihdella paljon, varsinkin näin suhdanneherkällä alalla, jolla mekin toimimme, Nikula linjaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
